torstai 29. toukokuuta 2008

Postraumaattinen stressi

Saavuin eilen Suomeen. Kaikille tulkoot selväksi, etten ole lomilla vaan palvelusvapaalla. Mikä ero näissä on? No juurikin se että saan pitämättä jääneistä lomista kolmen tuhannen euron korvauksen vuoden päätteksi. Lomat ovat oikeus, palvelusvapaat ovat esikunnan armoa. Jos ei esikunta halua päästää sinua Suomeen, sen ei tarvitse.

Eilen heräsin seitsemältä aamulla, vein aseet säilytykseen ja siirryin bussilla kohti sotilaslentokenttää. Finnair lennätti meidät turvallisesti perille, lounaaksi oli ruishampurilainen ja nautin myös pikkupullon viiniä. Kuudelta olinkin jo kotona. Ilmainen lento, ilmaiset ruuat, ilmaiset viinit ja palkka juoksee koko ajan, huonomminkin voisi olla. Yöllä yritin saada unta omassa leveässä sängyssäni, mutta jostain syystä eräs asia vaivasi minua kovin. Minun täytyy nyt kirjoittaa tälläinen avautumisteksti ja näin manata vähän demoneita.

Oli sateinen syksy vuonna 2006. Porin Prikaatin tuoreet aliupseerioppilaat paimenettiin elokuvaluokkaan kuuntelemaan aliupseerikoulun varapäälikön kapteeni James Mashirin alustusta intin johtajakoulutuksesta. Heti alkuun James näytti powerpointilla pylväskuvan jossa selostettiin varusmieskoulutksen saaneiden sijoittuminen ylimpään tuloneljännekseen (löytyy sotilaan käsikirjasta sivulta 32). Vuosina 1955, 1960 ja 1965 syntyneistä Reserviupseerikoulun käynneistä 70% sijoittui ylempään tuloneljännekseen. Vastaavat luvut aliupseerikoulun ja varusmiespalveluksen käynneille olivat 34% ja 15%. Tämä kuva tukenaan Mashiri totesi, että tämä aliupseerikoulu (ensimmäinen askel RUK:ia kohti) oli hyvä paikka olla tulevaisuutta ajatellen. Tiesin samantien mikä kaikki kuvassa ja sen kausaalisuhteissa kusi ja minut valtasi vastustamaton pyrkimys nostaa käteni ja avautua. Mutta kolmensadan kloonin ympäröimänä muistin missä oikein ollaan. Siellä ei "näsäviisastelu" ja massasta erottautuminen tehnyt mitään muuta kuin haittaa itselleen. Istuin paikallani ja katsoin kattoon.

Mutta nyt minä avaudun tässä ja nyt. Ensinnäkin täytyy miettiä millä perustein varusmiehet valitaan johtajakoulutukseen-suoritetaan p1 ja p2 testit, jotka mittaavat älykkyyttä ja henkistä hyvinvointia. Olisko kenties mahdollista, voisiko olla järkevää olettaa, että alykkäillä ja henkisesti tasapainoisilla ihmisillä olisi kaikki mahdollisuudet päästä ylempään tuloluokkaan ilman johtajakoulutustakin ja toisinpäin. Toinen ja kolmas AUK-komennukseen vaikuttavat tekijät ovat fyysinen kunto ja karisma. Elävätkö rikkaat pidempään rahojensa takia, vai voisiko olla niin että he ovat rikkaimpia koska ovat terveitä? Voisiko olla niin, että karisma joka arvioidaan peruskoulutuskaudella selviytyjät-tyylisellä vertaisarviolla, on ihmisellä jo ennestään kun hän käy johtajakoulutuksen, eikä tule hänelle sen seurauksena? Voisiko olla jopa niin että ihmiset jotka ovat sosiaalisia tulevat todennäköisemmin menestymään työelämässä? Ja olisko mahdollista julkaista nämä kyseenalaiset tilastot tilastotieteen hyvien tapojen mukaisesti? Eri varusmieskoulutuksia kuvavaat pylväät eivät saisi olla toisissaan kiinni, koska kyse on luokkamuuttujasta, ei jatkuvasta muuttujasta. Pylväät eivät saisi olla kolmiulotteisia, niin prosenttiosuudet voisi oikeasti nähdäkkin kuviosta. Ja miksette kääntäisi samalla kuvaa 90 astetta ja kirjoittaisi pylväiden nimet niiden sisään, jotta värisokeatkin ymmärtäisivät mistä on kyse. Olisi myös miehen työ julkaista tilastoon lähteenä oleva Elovainio-Metsäranta-Kivimäki tutkimus netissä, niinkuin kaikki suurin osa puolustusvoimille tai niitä koskevat tutkimukset on mil.fi:ssä julkaistu (voisin kaivaa lisää virheitä tilastojen keruusta ja tilastomenetelmistä). Ja ennen kaikkea herra kapteeni, miksette selittäisi samalla miksei RUK:n kerma, maanpuolustuskorkeakoulun käyneet sijoitu tähän ylempään tuloneljännekseen.

En usko että Mashiri itsekkään ymmärsi mitä tuli sanottua, hänen rangaistuksensa Pyhän Pietarin esitutkinnassa lienee kahden päivän tutustumiskäynti kiirastuleen syyllistymisestä erään kuolemansyntiin - tuottamuksellinen hengen laiskuus, virkavelvollisuus lieventävänä asianhaarana. Saisinpa joskus suorittaa mythbusters-tyylisen tutkimuksen jossa johtajakoulutukseen sopimattomaksi todettu tuhannen henkilön ryhmä laitettaisiin johtajakoulutukseen (50% auk, 50% ruk) ja käytettäisiin sitten vertailuryhminä omilla ansioilla valitut, miehistön koulutuksen saaneet ja vapautuksen saaneet (p1 ja p2 tehtynä).

Voisin myös samalla avautua siitä yhdestä alikersantista, joka myöhemmin sai kymmenen päivää poistumiskieltoa simptuksesta. "Musta lähtee yhtä paljon ääntä kun teistä kahdestakymmenestä ihmisestä, luulis nyt et huudatte kakskytkerta kovempaa!" Rajamäki, ymmärrän kyllä ettei Hondan tuunauskoulussa opeteta näitä asioita, joten kerron sen sinulle. Desibeliasteikko on logaritminen. Jos asennat takakonttiin neljät kajarit kahden sijaan, äänenvoimakkuus ei nouse kaksinkertaiseksi. Jos tykkipatteristo ampuu yhden tykin sijaan, niin kaikki 10km säteellä olevat eivät menetä kuuloaan.

Olen aika iloinen etten ole enää varusmies. Hyvää Suomen lipun 90-vuotispäivää, pitäkää sitä korkealla. Tai jotain.

6 kommenttia:

Koskinen kirjoitti...

Kunnon avautumiset, mutta totta joka sana. Minua henkilökohtaisesti häiritsi eniten henkilökunnan opetuksissa esiintyvät lukuisat yhdys_sana ja kirotusvirrhet, jotka johtuivat siitä, "ettei meillä siellä amattikoulussa mitään äidinkieltä opetettu." Uskottavuus lähtee kyllä saman tien, kun luennoitsija esittää tekstissä mainitun kaltaisia diagrammeja ja tilastoja, ja tehostaa esitelmäänsä vielä muutamalla kirjotusvirheillä varustetulla powerpoint-kalvolla.

Anonyymi kirjoitti...

Oletpa tehnyt tarkkoja havaintoja viestinnästä, tilastojen esittämistavasta ja jne.

Tilastollisen paradoksin muodostaa se, ettemme kykene kuvaamaan sitä mitä henkilö A olisi ilman RUKia. Jos siis aluksi oli a, josta tuli A, niin emme tiedä, mitä A olisi jos hänestä ei olisi tullut A. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta kyse on ilmiöstä, jota yritetään korjata estimoimalla Average Treatment Effect on the Treated -tyyppisesti.

Tätä ei oikein voi tehdä, koska se tarkoittaisi, että jokin saapumiserä pitäisi arpoa AUKiin ja RUKiin ja sitten seurata heitä läpi elämän.

Mutta nevertheless, tilaisuuden tarkoitus oli motivoida 95 prosenttia massasta. Monesti se riittää.

Usein AUKin ja RUKin käyneet ovat keskimäärin enemmän tahtoihmisiä, jotka tahtovat saavuttaa jotain. Heillä on koulutuksen jälkeen helppo löytää elämälleen reitti (missio), tavoitetila (visio) ja työkalut/toimintaa (strategia) tavoitteen eteen.

Noista aineksista on menestys tehty. Ja menestys syntyy pitkästä ketjusta onnistumisia. Yksi kerrallaan.

Useilla ihmisillä ei ole itsemääriteltyä elämän missiota, vaan joku/jokin määrittelee sen yksilön puolesta.
Mikä on sinun elämän mittainen missio?

Anton kirjoitti...

Pointtihan oli ettei esitettyjä johtopäätöksiä voi tehdä ja esittää niitä totena, juurikin siksi ettei meillä ole vertailuryhmää. Motivointi toiveajattelun avulla on todella kyseenalaista kun tavoitteena on kasvattaa sodanajan johtajia, ei ne enää usko joulupukkiin. Joku sivari voisi samalla logiikalla todeta että koska EU:ssa vain Kreikalla ja Suomella on laaja asevelvollisuus ja molemmat kuuluvat itsemurhakuolemien kärkimaihin, niin armeija aiheuttaa itsemurhia.

Jos AUK tai RUK tuovat jotain lisäarvoa ihmisten urille, niin se varmaan näkyisi juurikin sen ylimmän tuloluokan palkoissa kun vertaa sitä samansuuruisen BKT:n omaavan maan jossa ei ole yleistä asevelvollisuutta ylempään tuloluokkaan. Huomataan että suomalaiset että suomalaisten ylimmät nettopalkat ovat itseasiassa paljon pienmpiä.

James Mashiri kirjoitti...

Dragsvik, 22.8.2008

Kiitos Antonille kausaalisen suhteen puuttumisen osoittamisesta. Kiitokset niinikään nimimerkki anonyymille tilaston esittämisen tarkoituksen huomioimisesta.

En ole muistaakseni missään vaiheessa sanonut, että pääsy aliupseerikurssille ja jatko reserviupseerikurssilla todennäköisesti sijoittavat miehen yhteiskunnan parempiin tuloluokkiin, vaan tilaston esittämisen yhtenä, joskaan ei eksplisiittisenä, tarkoituksena oli kuvata sitä minkälaisessa seurassa jokainen on ja sitä kautta avata kurssitoveruuden ja -hengen mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssit tarjoavat hyvät verkostoitumisen mahdollisuudet.

Päätarkoituksena oli tietysti motivoida kertomalla, että koolla ovat harvat valitut, jotka kaikki kuuluvat monilta osin homogeeniseempään ryhmään, kuin mitä moni 20 vuoden iässä osaa kuvitella.

Itse uskon, että au- tai ru-kurssin tuoma lisäarvo elämälle on yhtä suuri myös monilla niistä henkilöistä, jotka eivät aikaisessa vaiheessa tai lainkaan sijoitu tähän ylempään tuloluokkaan juuri kurssin tuomien ystävien ja kontaktien kautta.

En ole ottanut enkä ota kantaa tutkimuksessa mainittuun ennustettavuuteen, koska en ole riittävästi perehtynyt tausta-aineistoon. Juuri tämä johtopäätökseen "ennustettavuus" kohdistuva huomio Antonilta on äärimmäisen hyvä.

Pois se minusta, että olisin tilastoja virheellisesti esittänyt tai vääristellyt -- olen esittänyt tilaston esimerkkinä siitä millainen joukko on koossa.

Myönettäköön kuitenkin se, että siinä missä päätarkoitus tilaston esittämiselle on saattanut motivoida ja herättää 95 prosenttia kurssista on tuo ensiksi mainittu implisiittinen motiivi saattanut mennä kaikilta ohi.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoinen blogi

Anonyymi kirjoitti...

pitaa tarkistaa:)