perjantai 22. tammikuuta 2021

Navalnyin myrkytys, pidätys ja mielenosoitukset.

Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi yritettiin tappaa hermomyrkyllä viime vuoden elokuussa. Hän palasi Venäjälle viime viikolla, hänet pidätettiin saman tien ja yritetään kohta tuomita pitkäksi aikaa vankilaan. Navalnyi on kutsunut kannattajansa launtaina 23. tammikuuta kaduille osoittamaan mieltään. Käyn tässä tekstissä lyhyesti läpi myrkytyksen jälkeisiä tapahtumia ja mihin tämän päivän mielenosoitukset voivat johtaa.

Aleksei Navalnyi vaipui koomaan lennolla Tomskista Moskovaan 20. elokuuta 2020. Kuolemalta hänet pelasti lentäjien nopea päätös tehdä välilasku Omskiin ja ensihoitajien oikeaoppinen ensiapu. Aluksi venäjän viranomaiset eivät suostuneet päästämään hänet hoitoon Saksaan, todennäköisesti odottaakseen myrkytyksen jälkien katoamista elimistöstä. Kaksi päivää myrkytyksen jälkeen Putin omien sanojensa mukaan otti yhteyttä syytäjäviranomaisiin ja pyysi olla estämättä Navalnyin lentoa. Teknisesti ottaen Navalnyilla ei ollut sellaista ehdonalaista tuomiota tai käynnissä olevaa rikostutkintaa, joka estäisi hänet matkustamista ulkomaille, mutta Venäjän laki muuttuu aina lennosta Putinin tulkintojen mukana.

Navalnyi toipui ja kuntoutui. Joulukuussa Bellingat julkaisi tutkimuksen Navalnyin myrkytyksestä, josta kävin hyvin selväksi, että murhayritys oli FSB:n järjestämä. Navalnyi itse vei tutkimuksen vähän pidemmälle, soitti yhdelle tappajaryhmän jäsenelle ja tekeytymällä FSB:n virkamieheksi sai tämän kertomaan myrkytyksen yksityiskohdat.

Putin kommentoi Bellingatin tutkimusta kaksi päivää sen julkistamisen jälkeen toteamalla että ”Navalnyi ei kiinnosta ketään” ja ”jos olisimme halunneet myrkyttää hänet, olisimme vieneet tehtävän loppuun asti”. Eli ihan virallisestikin Putin katsoo, että hänellä on oikeus murhata poliittisia vastustajiaan ja kaikki niistä, jotka ovat vielä elossa ovat elossa ainoastaan hänen armostaan. Joutuessaan lukuisia kertoja syytetyksi poliittisista murhista, Venäjä ei ole kertakaan käyttänyt argumenttia: ”Emme lähtökohtaisesti murhaa meille epämieluisia ihmisiä”.

Muutenkin Venäjän viralliset kannanotot Navalnyin tapaukseen ovat vaikuttaneet siltä, että samalla kun he valehtelivat tapauksesta, he iskivät silmää ja antoivat ymmärtää että kyllähän he myrkyttivät. Maine on valmiiksi niin huono, ettei tapausta voi millään tavalla uskottavasti kiistää, joten sen voi epäsuorasti myöntää pelotteeksi muille. Esimerkiksi Salisburyn myrkytysiskun jälkeen Venäjä marssitti syytetyt RT-propagandakanavan haastatteluun, jossa he kertoivat olevansa tavallisia yrittäjiä jotka lähtivät katsomaan ”maailmankuulua Salisburyn katedraalia”. Tälläkin kertaa kahdeksan FSB:n myrkytysryhmän jäsentä olisi voinut esittää televisiossa jossa he olisivat keksineet jonkin selityksen miksi he olivat lentäneet Navalnyin mukana yli 30 kertaa kolmen vuoden aikana.

Samanaikaisesti, kun Venäjä mukamas kiisti osallisuuteensa myrkytykseen, eri viranomaiset tehtailivat syyteitä Navalnyita vastaan. Ensin häntä vastaan nostettiin syyte lahjoitusten kavaltamisesta omalta korruption vastaiselta säätiöltä, yhteensä noin viisi miljoona euroa. Jos Navalnyi lopulta tuomitaan tästä tekaistusta jutusta, päätöksestä tulee vähintäänkin ironinen, kun huomioidaan että Navalnyin ja hänen säätiönsä tilit ovat olleet jäädytettynä ja Tutkintakomitean valvonnassa vuodesta 2019.

Lopulta Navalnyi pidätettiin 17. tammikuuta heti lentokentällä hänen saavuttuaan Moskovaan. Syyksi kelpasi se, että Navalnyi oli rikosseuraamuslaitoksen mukaan rikkonut hänen ehdonalaisen tuomion ehtoja. Tämäkin juridinen ratkaisu kertoo melko hyvin, kuinka ”Navalnyi ei kiinnosta ketään”. Navalnyin tuomio ehdonalaiseen oli todettu laittomaksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa jo vuonna 2017 ja Venäjä maksoi hänelle tästä korvaukset, muttei poistanut tuomiota. Rikosseuraamuslaitos oli ilmoittanut pidätysmääräyksestä muutama tunti sen jälkeen, kun Navalnyi ilmoitti Twitterissa ostaneensa liput Moskovaan. He olivat lukeneet The Lancet-lääketieteellisestä julkaisusta, että Navalnyi oli kirjautunut ulos sairaalasta Saksassa jo syyskuussa, eikä sen jälkeen ilmoittautunut ehdonalaisvalvojalleen. The Lancetin artikkelissa kerrottiin Novitchok-myrkytyksen saanen potilaan hoidosta, mutta ei mainittu Navalnyita nimeltä. Tavallisesti tällainen artikkeli olisi voitu ohittaa länsimaalaisena propagandana (koska kuka keskivertovenäläinen tietää mikä the Lancet on?), mutta kun juuri syyskuussa sama lehti oli julkaissut tutkimustuloksia venäläisestä Sputnik V-rokotteesta, ja silloin propaganda teki ison jutun siitä kuinka arvostettu lehti the Lancet on ja kuinka julkaisu siinä on viimeinen tarvittava todiste oman rokotteen ylivoimaisuudesta. Näin ollen vetoamalla myrkytyksestä kertovaan julkaisuun, Venäjän rikosseuraamuslaitos myönsi, että Navalnyi oli myrkytetty Novitshok-hermomyrkyllä. Ja muistattehan vielä Putinin sanoneen, että hän henkilökohtaisesti pyysi ettei Navalnyi aikaisemmat tuomiot olisi esteenä hänen lähdölle Saksaan kun Navalnyi oli vielä koomassa? Toisin sanoen, jos Navalnyi ”joka ei kiinosta ketään” pidätettiin ehdonalaisen rikkomuksesta heti saavuttuaan takaisin Venäjälle, Putin oli henkilökohtaisesti muuttanut ohjeistustaan.

Kaksi päivää pidätyksen jälkeen Navalnyin Youtube-kanavalla ilmestyi video ”Putinin palatsista” jossa hän syytti presidenttiä suoraan valtion varojen kavaltamisesta ja lahjusten ottamisesta. Videossa ei sinänsä ollut paljoa uutta tietoa, mutta siinä on pätevät englanninkieliset tekstitykset ja voin suositella sen katsomista.

Navalnyi ja hänen tiiminsä pyysi ihmiset kaduille osoittamaan mieltään. Kehotus lähti leviämään kulovalkeaan tavoin erityisesti nuorten suosimassa TikTok-sovelluksessa jossa nähtiin muun muassa kymmeniä videoita teineistä jotka poistivat Putinin muotokuvan luokkahuoneista ja korvasivat sen Navalnyilla. Venäjällä on kasvanut jo kokonainen sukupolvi, jonka presidentti on aina ollut Putin. Vallan vastustamisesta on tullut ”siistiä” nuorten keskuudessa ja tämä protesti henkilöityy Navalnyihin.

Venäjällä on yli kolmensadantuhannen sotilaan kansalliskaarti jonka ainoa tehtävä on suojella maan johtoa sen omilta kansalaisilta. Ei ole mitään epäillystä siitä, että tämä armeija ja muut viranomaiset tekevät kaikkensa estääkseen ja hajauttaakseen lauantain mielenosoitukset. Tässä piilee kuitenkin sama riski mikä on tullut ilmi Ukrainassa 2014 ja Valkovenäjällä 2020: Vanhempi sukupolvi voi olla valmis sietämään nykyistä hallintoa, eivätkä he välttämättä tue nuorison mielenosoituksia. Mutta Venäjän valtaapitävät haluavat hajauttaa mielenosoitukset hyvin väkivaltaisesti osana pelottelukampanjaa. Ja vanhempi sukupolvi ei välttämättä ole valmis katsomaan rauhallisesti sivusta, kun lapsia hakataan ja vangitaan kun nämä osoittavat rauhanomaisesti mieltään.