maanantai 18. heinäkuuta 2016

Venäjän uutiskatsaus - viikko 28

Venäjän uutiskatsauksessa tällä viikolla kirjoitan varapääministerin koirien hulppeasta elämästä, FSB:n vastavalmistuneiden autoajelusta, sekä harmaan talouden torjunnasta.

Varapääministerin aristokraattiset koirat

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi ja hänen korruption vastainen kansalaisjärjestö FBK suoltaa paljastuksia Venäjän johdon rikkauksista jatkuvasti. Toissaviikolla syyniin joutui varapääministeri Igor Shuvalov joka omistaa mm. 20 miljoonan dollarin asunnon Lontoossa ja 15 miljoonan dollarin huvila Itävallassa. Uusimpana hankintalistalla on kokonaisen kerroksen ostaminen omaan käyttöön Moskovan keskustassa sijaitsevasta luxus-kerrostalosta. Toistaiseksi vierekkäisiä asuntoja on ostettu kymmenen miljoonan dollarin ja 714 neliömetrin edestä ja ne on ilmeisesti tarkoitus yhdistää yhdeksi asunnoksi. Kesäkuun alussa varapääministeri vieraili työmatkalla Kazanissa, jossa hänelle näytettiin uutta asuntorakentamista, tarkemmin sanottuna kahdenkymmenen neliön asuntoja. Shuvalov kommentoi: “Tuntuu naurettavalta, mutta ihmiset ostavat näitä asuntoja, ne ovat suosittuja.” Kyllähän sitä voi tavallisille kuolevaisille vähän naureskella kun yksi oma asunto maksaa 600 tavallisen ihmisen asunnon verran.

Paljastukset Shuvalovin elämäntyylistä jatkuivat tällä viikolla. Tällä kertaa mukana oli myös söpöjä koiria, joten internetin logiikkaa noudattaen mielenkiinto oli paljon suurempaa kuin tylsiin asuntoihin verrattuna. Shuvalovin vaimo harrastaa corgi-rotuisten koiria, heillä on niitä kuusi. Shuvalovit myös joko omistavat tai vuokraavat todella usein yksityisen suihkukoneen. Työmatkojen lisäksi sillä matkustetaan (joskus useita kertoja kuukaudessa) perheen huvilalle Itävaltaan ja viedään koirat osallistumaan koiranäyttelyihin. Tänä vuonna koirien kuskaaminen yksityisellä koneella koiranäyttelyihin on maksanut Shuvaloveille jo noin miljoona dollaria.

Tavallisesti kun FBK paljastaa korkeiden virkamiesten miljoonaomaisuuden, he kiistävät kaiken tai vaikenevat tapauksen kuoliaaksi. Shuvalovit lähtivät toiselle linjalle: he de facto myönsivät asuntojen oston. Koirien lennättäminen näyttelyihin on heidän mielestä perusteltua, koska koirat puolustavat siellä Venäjän kunniaa.

Varapääministerillä on varaa kommentoida näitä syytöksiä, koska yliopiston ja valtionhallinon välillä hän ehtii olemaan töissä yksityisellä sektorilla noin neljän vuoden ajan. On siis mahdollista (joskin epätodennäköistä), että hänen varallisuus on kertynyt laillisesti. FBK:n paljastukset ovat yleensä paljastuksia vain tavalliselle kansalaiselle. Maan johto tuntee toisensa ja järjestelmän jolle he työskentelevät, joten minkään ministerin tai virkamiehen kysenalaisin keinoin keräämä omaisuus ei johda tutkintaan tai eroon.

Esiintyessä Davosin talousfoorumissa viime vuonna Shuvalov sanoi etteivät venäläiset koskaan luopuisi johtajastaan ulkopuolisen painostuksen takia ja ovat valmiita kestämään mitä tahansa niukkuutta. Mukava huomata ettei Shuvalovin oma elintaso ole liiaksi kärsinyt.

FSB-opistosta valmistuneiden sunnuntaiajelu

90-luvun Venäjällä käyttöesine joka nousi symboloimaan menestystä ja sosiaalista statusta oli Mercedeksen 600-sarjan autot. Venäläiset uusrikkaat liikemiehet, sekä heidän vadelman väriset pikkutakit ja 600-sarjan mersut oli meemi jonka jokainen venäläinen tunsi. Nykyään vastaavaan asemaan on noussut Mersun G-sarjan luksusmaastoautot. Uutisissa näitä autoja ei edes sanota G-sarjaksi, vaan asiaan kuuluvalla pieteetillä “Mercedes Benz Geländewageniksi”. Myös mielikuvat niistä menestyvistä ihmisistä, jotka näitä statussymboleita ajavat, on muuttunut liikemiehestä virkamieheksi tai ns. voimaministeriön edustajaksi.

21. kesäkuuta vietettiin FSB:n opiston valmistujaisia. Muutama kymmenen vastavalmistunutta vuokrasivat juhlan kunniaksi kolmekymmentä Geländewagenia ja lähtivät sunnuntaiajelulle Moskovan keskustaan. Ja latasivat tästä kuvia sosiaalisiin medioihin. Tekivät siitä kokonaisen musiikkivideon, ihailkaa. https://www.youtube.com/watch?v=hOzZROaFk6Y

Tässä aikustumisriitissä esittäytyi Venäjän uusi eliitti sekä heidän näkemyksensä roolistaan osana yhteiskuntaa. Kyse ei ole enää salamyhkäisestä toiminnasta, jossa turvallisuuspalvelun kasvottomat raskaan työn raatajat suojelevat maataan ilman toivoakaan julkisesta tunnustuksesta. Tavoite on hienot autot ja leveä elämäntyyli.

Video lähti leviämään tiedoitusvälineissä ja pääsi tällä kertaa myös valtiollisten propagandakanavien uutisaiheisiin. Liberaali kansanosa paheksui FSB:n roolia yhteiskunnassa, konservatiivisemmat kansalaiset paheksuivat leveilyä ja omien kasvojen paljastamista.

Myös FSB:n johto ei ollut tyytyväinen. Viime viikolla valmistui FSB:n sisäinen tarkistus, jonka lopputuloksena osa opiston kouluttajista saa potkut ja videolla mukana olleet vastavalmistuneet joutuvat tyytymään huonoimpiin työpaikkoihin FSB:n sisällä kuin mitä heidän arvosanat ja suhteet olisivat alunperin edellyttäneet.

Harmaan talouden torjunnan uudet keinot

Suunnilleen 40 % Venäjän työvoimasta on valtiolle “näkymätön”. 30 miljoona ihmistä eivät maksa veroja tai vastaanota tulonsiirtoja. He ovat edustavat ns. autotallisektoria: pienimuotoista yritystoimintaa, joka tuottaa laillisia palveluita, mutta ei noudata määräyksiä tai maksa veroja.

Nyt kun Venäjän julkinen talous selviää pahan päivän rahastojen avulla, eikä huomattavaa parannusta tilanteeseen ole näköpiirissä, Putin on määrännyt hallituksen tällä viikolla tehostamaan harmaan talouden torjuntaa.

Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Yritykset Venäjällä toimivat harmaalla sektorilla ei niinkään välttyäkseen virallisilta veroilta, vaan valtion sääntelyviidakolta ja mielivaltaisten virkamiesten tarkastuksilta, jotka yleensä toimivat esipuheena lahjuksen ottamiselle. Venäjän kielessä on myös oma käsite tapauksille, joissa menestyvä yritys siirretään tekaistujen syytteiden avulla uudelle, hyvät suhteet omaavalle omistajalle: “Рейдерство - liiketaloudellinen merirosvous.” Näiltä kaikilta ongelmilta välttyy jos paperilla ei ole mitään yritystä jota voisi säädellä tai jonka omistusoikeudet voisi siirtää.
Viime viikolla myös valtiovarainministeriön virkamiehet tekivät ehdotuksen harmaan talouden torjunnan keinoista: Valtio voisi pyytää kansalaisilta selvitystä isojen ostosten, kuten autojen ja asuntojen, rahojen alkuperästä.

Tässä vaiheessa olisi hyvä palata tämän uutiskatsauksen ensimmäiseen uutiseen. Venäjällä perustettiin vuonna 2012 “avoin hallitus”, projekti jonka tavoitteena oli edistää avoimen datan saantia ja käsitellä kansalaisaloitteita. Vuonna 2014 Navalnyi ja hänen FBK-järjestönsä käynnistivät kansalaisaloitteen “kampanja 20”. Numero 20 viittasi pykälään 20 YK:n korruption vastaisessa ohjelmassa. Se edellyttää rikosseuraamuksia virkamiehille tai poliitikoille, jotka eivät pysty uskottavasti selittämään omiin hankintoihin käytettyjen rahojen alkuperää. Se on ainoa pykälä tuosta YK:n ohjelmasta jota Venäjä ei ole ratifioinut ja FBK:n kansalaisaloite pyrkii korjaamaan asian. Aloite keräsi alle kuukaudessa vaaditut satatuhatta allekirjoitusta ja pääsi “avoimen hallituksen” esityslistalle.

“Avoin hallitus” aiheesta suljetun istunnon (!) ja hylkäsi aloitteen koska se oli ristiriidassa Venäjän perustuslain kanssa. Nyt voimme mielenkiinnolla seurata valtiovarainministeriön viime viikon ehdotuksen edistymistä: Onko vaatimus oman varallisuuden lähteiden selvittämisestä perustuslain vastainen vain virkamiesten vai kaikkien kohdalla?

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Venäjän uutiskatsaus - viikko 27

Rauhallinen uutisviikko Venäjällä ja sen myötä lyhyehkö uutiskatsaus:
-Lainsäädäntöprosessi yskii
-Valtio tähtää viinamonopolin tuotannon palauttamiseen
-Teleportaatio, pasta ja 80-metrinen Jeesus-patsas

Lainsäädäntöprosessi yskii

Presidentti Putin allekirjoitti tällä viikolla aseenkantolupia koskevan lain. Lain sisältö ei itsessään ole kovin mielenkiintoinen, vaan se miten miten laki muuttui presidentin käsittelyssä. Hänen allekirjoituksen jälkeen laki julkaistiin Kremlin nettisivulla. Tekstissä luki, että aseenkantolupa annetaan korkeintaan viideksi vuodeksi, kun alunperin parlamentin hyväksymässä versiossa salli jopa kymmenen vuoden luvan.

Eräs bloggaaja huomasi poikkeavuuden, ja asiasta kysyttiin Putin lehdistösihteeriltä. Hän tietty totesi ettei Putin voinut olla väärässä. Seuraavana päivänä parlamentin nettisivuilta poistettiin alkuperäinen lakiteksti ja se korvattiin Putinin version mukaiseksi.

Presidentillä ei Venäjän perustuslain mukaan ole oikeutta muuttaa parlamentin hyväksymiä lakeja, ainoastaan hyväksyä tai hylätä ne. Tällä viikolla Putinilla ei ilmeisesti ollut aikaa tai voimia esittää, että Venäjän demokraattiset instituutiot toimisivat niin kuin perustuslaki ne tarkoitti.

Valtio tähtää viinamonopolin tuotannon palauttamiseen

Venäjän valtiotalouden kriisin myötä hallituksessa on puhuttu paljon valtioyhtiöiden yksityistämisestä. Nämä keskustelut eivät ole juuri tuottaneet tulosta. Samanaikaisesti valtio pyrkii tekemään sen, mitä Venäjän valtio on yrittänyt epäonnistuneesti tehdä viimeiset 300 vuotta verotulojen laskiessa: monopolisoida viinan tuotannon. Tällä viikolla valtio osti kahdeksan pirtutehdasta lisää, kun sillä jo ennestään oli 61 % markkinaosuus.

Tämäkin pyrkimys monopoliin on tuomittu epäonnistumaan, koska valtion monopoli kilpailee harmaan tuotannon eikä laillisen yksityisen sektorin kanssa. Talouden muiden investointien vähentymisestä huolimatta, sijoitukset kotipolttoinfrastruktuuriin ovat kasvaneet 300-400 % vuonna 2014 ja 30-40 % lisää viime vuonna.

Teleportaatio, pasta ja 80-metrinen Jeesus-patsas

Presidentti Putin allekirjoitti tällä viikolla määräyksen, jonka mukaan FSB:n on purettava erilaisten älypuhelimien viestisovellusten suojauskoodit kahden viikon sisällä. Tämä on lievästi sanottuna hyvin kunnianhimoinen tavoite, sen aikatauluista puhumattakaan.

Moni ministeri, pormestari ja virkamies halusi itsekkin julistaa epärealistisia tavoitteita trendissä pysyäkseen. Maatalousministeri kertoi Venäjällä valmistetun pastan olevan vähintään yhtä hyvää kuin italialainen, ja että Venäjä kohta valtaa maailman pastamarkkinat. Pietarin pormestari antoi määräyksen löytää kaupungista paikka 80 metriä korkealle Jeesus-patsaalle. Valtion vastikään hyväksytyssä tiedestrategiassa tavoitteeksi asettettiin mm. teleportaation keksiminen.

Samanaikaisesti Venäjän kärkihanke - Krimin ja Etelä-Venäjän yhdistävän sillan rakentamisen kerrottiin viivästyvän vuodella. Se on melkoinen saavutus, kun rakennustyöt ovat olleet käynnissä 14 kuukautta.


Tämän kirjoituksen myötä Venäjän uutiskatsaus-projekti on puolessa välissä. Otan lukijoilta mielelläni palautetta vastaan: Mistä pidit? Mistä et? Mistä/millaisista tapahtumasta/tapahtumista haluaisit minun kirjoittavan jatkossa? Kommenttikenttä on auki.

Venäjän uutiskatsaus - viikko 26

Edellisen viikon suomalainen Venäjä-uutisointi on keskittynyt Putinin vierailuun, tarkemmin sanottuna hänen lausuntoonsa Venäjän joukkojen vetämisestä 1500km Suomen rajalta. Intuitiivisesti kaikki varmaankin tiesivät ettei tämä voinut olla totta, mutta lähtivät tarkistamaan kuitenkin. Näin syntyi paljon “uutisia” siitä, etteivät Putinin puheet pitäneetkään paikkansa. Itse päätin kirjoittaa Venäjän ja Turkin suhteiden muutoksista, uudesta anti-terrorismilakipaketista ja laspioikeusasiamiehen erosta.

Venäjän ja Turkin suhteiden normalisoituminen

Venäjä on vaatinut anteeksipyyntöä Turkilta siitä lähtien, kun se ampui venäläisen SU-24 pommittajan Turkin ja Syyrian rajalla marraskuussa 2015. Turkki on jo aikaisemmin pahoitellut koneen alas ampumista, muttei varsinaisesti pyytänyt anteeksi.

Maanantaina Putinin lehdistösihteeri ilmoitti, että Turkin presidentti Erdogan on pyytänyt kirjeellä anteeksi tapahtunuttaTurkki myöhemmin kiisti anteeksipyynnön ja myönsi vain pahoittelut. Tämä ei Venäjää haitannut sillä jo keskiviikkona Putin antoi hallitukselle määräyksen purkaa Turkkiin kohdistuvat matkustajalentoliikenteen määräykset.

Olipa kyse todellisesta anteeksipyynnöstä tai siitä, että Venäjä tulkitsi sanat haluamallaan tavalla, on selvää, että suhteiden lähentymistä edelsivät neuvottelut, joissa molemmat maat pyrkivät nyt saatuun lopputulokseen. Putin ja Erdogan ovat samasta puusta veistetty: Molemmat ovat autoritäärisiä entisten suurvaltojen johtajia, joiden politiikkaa ohjaavat arvojen sijaan geopoliittiset tavoitteet. Turkki tarvitsi takaisin venäläisturistit, jotka toivat aikaisemmin n. 10 % maan matkailuviennistä. Venäjä haluaisi kaverikseen edes yhden NATO-maan, jonka kanssa voi sopia asioista ilman, että pöydälle nousee Krim tai ihmisoikeudet.

Mielenkiintoista tässä on se, että Venäjä sallii matkustajaliikenteen Turkkiin alle vuorokausi sen jälkeen, kun Istanbulin lentokentällä tapahtui 36 ihmisen hengen vaatinut terrori-isku. Alkuperäinen selitys Venäjän lentojen kieltämiselle Turkkiin oli maan heikko turvallisuustilanne.

Antiterrorismi-lakipaketti hyväksyttiin parlamentissa ja senaatissa

Venäjän parlamentin kuudes kokoonpano piti viimeisen istuntonsa 24. kesäkuuta, mutta ehtii jättää jälkeensä vielä yhden järjettömän lakipaketin. Terrorismin torjuntaan tarkoitettu laki sisältää mm. seuraavat kohdat:

  • Teleoperaattoreiden on säilytettävä tallenteet kaikista heidän kauttansa kulkevista puheluista ja tekstiviesteistä kuuden kuukauden ajan, sekä teletunnistetiedot kolmen vuoden ajan. Turvallisuusviranomaisilla on oltava vapaa pääsy näihin tietoihin.
  • Kaikki tietoliikenteen tarjoajat (nettisivut, puhelinsovellukset, sosiaaliset mediat jne.), jotka käyttävät tiedonsiirrossaan salausta, ovat velvoitettuja auttamaan turvallisuusviranomaisia purkamaan suojaus pyydettäessä.
  • Lähetystyö on tästä lähtien sallittu ainoastaan ennakkoon rekisteröidyille yhteisöille ja vain tähän tarkoitukseen rekisteröidyissä tiloissa.
  • Postipalveluiden tarjoajat ovat tästä lähtien velvoitettuja tarkistamaan postipaketit kiellettyjen tavaroiden kuten rahan, huumeiden tai aseiden varalta.

145 miljoonan ihmisen kaikki puhelut tallennettuna puolen vuoden ajan. Alustavien arvioiden mukaan teleoperaattorit joutuvat käyttämään 70 miljardia euroa uusien datakeskusten rakentamiseen. Puhelut kallistuvat, teleoperaattoreiden voitot muuttuvat tappioiksi ja valtio jää ilman veroja. Terrorismin ja muun rikollisuuden torjunta hankaloituu, sillä jatkossa rikolliset tietävät varmasti, että heidän puhelunsa tallennetaan. Tavallisten kansalaisten puhelut ovat FSB:n kuunneltavissa, eikä FSB:tä valvo kukaan.

On myös täysin epäselvää, onko pykälä internet-liikenteen salauksen purkamisesta käytännössä toteutettavissa. Yli puolet tämän päivän tietoliikenteestä käyttää jotain salausmenetelmää, ja useimmiten tämä salaus ei ole nettisivustojen ylläpitäjien purettavissa. Yleisintä HTTPS-protokollaa käyttävät myös Venäjän valtion eri sivustot. Koko pankkien välinen maksuliikenne taas perustuu PCI DSS-standardiin, jota hallinnoi luottokorttiyhtiöiden perustama elin. Se, tai mikään muukaan salausprotokollien ylläpitäjä ei tule luovuttamaan avaimiaan FSB:lle, koska se tarkoittaisi käytännössä heidän liiketoimintansa loppua.

Kun keskustelu Venäjän vastaisista pakotteista kävi kuumimmillaan, pohdittiin suljetaanko Venäjä SWIFT-pankkimaksujärjestelmän ulkopuolelle. Tämä lakipaketti edustaa “tunkekaa innovaatiot perseeseenne”-ajattelua ylimmällä valtion tasolla. Jos se pannaan täytäntöön, Venäjä käytännössä sulkee itsensä SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle. Kirjoitin “jos”, koska venäläisen perinteen mukaisesti lakien ankaruus kompensoidaan niiden valikoivalla täytäntöönpanolla. Tämänkin lain kohdalla saattaa käydä niin, etteivät yritykset noudata sitä ja valtio soveltaa lakia vain sulkeakseen epätoivottuja sivustoja.

Parlamentin ylähuone hyväksyi lakipaketin keskiviikkona äänin 141 puolesta, 5 vastaan. Enää puuttuu Putinin allekirjoitus. Ja hän toki allekirjoittaa sen, koska mikään merkittävä lakialoite ei etene parlamentissa, ellei sillä ole Kremlin tukea.

Venäjän lapsioikeusasiamies Astahov eroaa tehtävästään.

Tällä viikolla Venäjältä tuli hyviäkin uutisia: Suomalaisillekin tuttu Venäjän lapsioikeusasiamies eroaa tehtävästäänKirjoitin kolme vuotta sitten pitkän tekstin Astahovin henkilöhistoriasta, josta todennäköisesti paljastuu miksi pidän hänen eroaan hyvänä uutisena.

Mutta miksi nyt? Yleisin selitys liittyy kolme viikkoa sitten Venäjän Karjalassa tapahtuneeseen onnettomuuteen, jossa hukkui 15 lasta. Astahov kävi paikallisessa sairaalassa katsomassa selviytyneitä lapsia ja tapaamisesta levisi video, jossa Astahov virnistää ja kysyy “Noh, mites teidän uintiretki sujui?”. Tämän jälkeen Kremlissä ilmeisesti päätettiin hankkia Astahovin paikalle ihmisen, joka olisi vähän tahdikkaampi ja jonka sanomisia ei tarvitsisi lehdistötilaisuuksissa jatkuvasti selittää.

Venäjän uutiskatsaus - viikko 25

Juhannuksesta ja uudesta työsuhteestani johtuen tällä viikolla vähän lyhyempi uutiskatsaus. Aiheen Kirovin alueen kuvernöörin lahjusepäilyt ja Venäjän median brexit-reaktioita.

Kirovin alueen kuvernöörin pidätys

Viikon suurin uutinen tuli perjantaina, kun Kirovin alueen kuvernööri Nikita Belyh pidätettiin epäiltynä lahjuksen ottamisesta. Belyh on ainutlaatuinen tapaus venäläisessä politiikassa - aidosti oppositiossa oleva kuvernööri. Venäjän tutkintakomitea oli järjestänyt operaation, jossa heidän versionsa mukaan Belyhille tarjottiin 400 000 euroa kahden yrityksen nimissä. Belyh tapasi tutkintakomitean agentin moskovolaisessa baarissa, otti rahat vastaan ja tämän jälkeen hänet pidätettiin.

Tutkinta on vielä pahasti kesken, syyttäjän pääargumentit ovat jokseenkin tiedossa, puolustus on vasta sunnuntaina antanut ensimmäiset kommenttinsa. Toistaiseksi on olemassa jonkin verran todistusaineistoa siitä, että kyseessä oli pitkään suunniteltu ja harkittu operaatio. Välittömästi pidätyksen jälkeen tiedotusvälineet levittivät tutkintakomitean kuvamateriaalia Belyhin pidätyksestä ja hänen toimittamisestaan tutkintakomitean tiloihin. Jälkimmäinen yksityiskohta on tärkeä, koska toimittajat eivät pääse sisälle kuvaamaan. Materiaali oli siis tutkintakomitean toimittamaa.

Päivän uutislähetyksissä valtavirtamedioissa pidätys oli ykkösuutinen. Yleensä tavalliset TV-uutiset noudattavat kaavaa “mitä hyvää presidenttimme Putin on tänään tehnyt meidän hyväksemme”. PerjantainaPutin aloitti vierailun Kiinassa - tapahtuma, joka yleensä kattaisi kokonaiset uutislähetykset. Se, että Belyhin tapaus nousi ykkösuutiseksi antaa ymmärtää, että operaatio oli koordinoitu myös median kanssa.

Belyhin pidättämispyyntö toimitettiin oikeuteen kello 22.03. Mikäli se olisi toimitettu kolmea minuuttia aikaisemmin, sen olisi käsitellyt päivän päivystävä tuomari. Aikarajan umpeudettua tapauksen hoiti eräs Arthur Karpov - tuomari, joka on tunnettu mm. Magnitskin listalta, Savchenkon oikeudenkäynnistä ja opposition mielenosoittajien tiukoista rangaistuksista. Kaikki poliittisen oikeudenkäynnin ennusmerkit ovat siis olemassa.

Toisaalta se, että oikeudenkäynti on poliittinen, ei sulje pois syytetyn syyllisyyttä. Minulle ei ihan heti tulee mieleen syytä, miksi jonkun alueen kuvernöörin pitäisi vastaanottaa 400 000 euroa käteisenä baaripöydällä.Puolustuksen selitys, jonka mukaan rahat olivat “sponsorin apua” ja olivat tarkoitettu “alueen tarpeisiin” eivät kuulosta uskottavilta.

On myös pohdittava miksi Kremlin haluaisi poistaa Belyhinin virasta juuri nyt. Vaikka hän olikin oppositiossa, hän edusti niin sanottua “pienten tekojen politiikkaa” - yritetään parantaa elämää siellä missä se on mahdollista yrittämättä muuttaa kerralla koko järjestelmää. Mutta korruptio ei ole Venäjän poliittisen järjestelmän sivutuote, vaan sen oleellinen osa: Ihminen joka ei ota lahjuksia on lähtökohtaisesti epäluotettava, koska häntä ei voida uhkailla ja kiristää takaisin ruotuun. Belyh rajoitti toimintansa johtamalleen alueelleen eikä varsinaisesti haastanut Putinin hallintoa federaation tasolla. Korruptioepäily ei tietenkään tee hyvää liberaalille oppositiolle ennen syyskuun parlamenttivaaleja, mutta toisaalta heidän osallistumisensa niihin on muutenkin rajattua eikä gallup-suosio ole kummoista. Joka tapauksessa asiasta on odotettava enemmän yksityiskohtia ennen kuin selvää tilannekuvaa voi muodostaa.

Venäläismedian brexit-reaktioita

Vaikka Venäjän poliittinen johto on pidättäytynyt kommentoimasta brexit-äänestystä, lienee selvää että lopputulos oli Kremlin mieleen. Iso-Britannia on ollut yksi kriittisimmistä EU-maista Venäjää kohtaan, ja sen mahdollinen lähtö EU:sta edesauttaisi pakotteiden poistamista.

Perjantaina venäläinen valtavirtamedia otti äänestyslopputuloksesta kaiken irti. Propagandakoneiston johtaja Dimitri Kiselev kertoi suurille massoille, että “Utopia on ohi… EU on nyt poliittinen hirviö, jolla on totalitäärisiä ambitioita… EU:n kupla on puhkeamassa.”

Maanlaajuinen kanava yksi näytti uutislähetyksessään pätkän Nalle Puh-piirretystä, jota oli muokattu siten, että vuonna 2030 EU:hun liittyvä Ukraina ihmettelee onko siellä enää ketäänSputnik news kertoi tuloksen kertovan selvästi “Eurooppalaisen projektin ideologisesta ja poliittisesta tappiosta”. Johan Bäckman kertoi venäläismedialle, että hän on varma, että Suomen oma kansanäänestys pidetään jo ensi vuonna. Sen seurauksena Suomi luonnollisesti lähtee EU:sta.

Venäjän talouskehityksen ministerin lausunto, jonka mukaan brexit saattaa vaikuttaa negatiivisesti Venäjän kykyyn korottaa eläkkeitä inflaation tasolle tänä vuonna, jäi vähemmälle huomiolle.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Venäjän uutiskatsaus - viikko 24

Tällä viikolla uutisia oli vähän enemmän, viikon uutiset järjestyksessä:

-Jalkapalloväkivaltaa Ranskassa
-Venäläisurheilu ja doping
-Pietarin kansainvälinen talousfoorumi
-Kadyrovin silta - 2. Osa
-Ortodoksisen kirkon työntekijä tuomittiin maanpetoksesta

Jalkapalloväkivalta Ranskassa

Viikon vaikeaselkoinen uutinen liittyi 12.6 pelattuun jalkapallo-otteluun Englannin ja Venäjän välillä. Ottelua edelsivät katutappelut joukkueiden kannattajien välillä. Myös itse ottelu päättyi yhteenottoon stadiumilla. Molempia maita varoitettiin hylkäyksestä, mutta keskiviikkona saimme tietää, että Venäjän maajoukkue sai UEFA:lta ehdollisen hylkäyksen kisoista. En seuraa jalkapalloa kovin aktiivisesti ja oletin kyseessä olleen vain banaali jalkapallohuligaanien yhteenotto. Englanti ei kuitenkaan saanut rangaistusta, joten päätin lähteä selvittämään, mitä oli oikeastaan tapahtunut.

Aloitetaan ensin UEFA:n päätöksestä. Kuvatodisteet kertovat, että nimenomaan venäläisfanit hyökkäsivät englantilaisten katsomoon. UEFA ei käsitellyt ottelua edeltäviä katutappeluita, mutta sen vastuualueelle kuuluu se, mitä tapahtuu varsinaisen ottelun yhteydessä, siitä rangaistus.

Venäläisen valtavirtamedian reaktio välittömästi stadionin tapahtumien jälkeen oli ennalta-arvattava. Englantilaisfanit tietysti provosoivat venäläisiä haukkumalla Putinia, Sharapovaa ja häpäisemällä Venäjän lipun. En löytänyt mitään kuva- tai videotodisteita tästä, mutta oletetaan sen pitävän paikkansa. Eihän venäläisillä jalkapallohuligaaneilla ollut tälläisen provokaation jälkeen mitään muuta vaihtoehtoa kuin rynnätä tappelemaan katsomoon, jossa oli myös naisia ja lapsia, eihän?

Tapahtumaa kommentoinut Venäjän kansanedustaja ja jalkapalloliiton hallituksen jäsen Igor Lebedev ei välttämättä edesauttanut Venäjän maajoukkueen asiaa UEFA:n käsittelyssä: “En näe mitään väärää kannattajien välisissä tappeluissa. Päinvastoin. Jatkakaa samaan malliin!” Niille, joille Vladimir Zhirinovskin nimi on tuttu, ei tule varmaankaan yllätyksenä, että Igor Lebedev on hänen poikansa. Tapahtumaa kommentoi myös Venäjän tutkintakomitean (Venäjän FBI) lehdistöpäällikkö: “Todelliset miehet, sellaisina kuin heidän pitäisi olla, herättävät [ranskalaisissa poliiseissa] ihmetystä. Hehän ovat tottuneet näkemään “miehiä” pride-marsseilla…”

Jätetään tämä kommentti hautumaan hetkeksi ja käydään läpi mitä tapahtui seuraavaksi: Ranskan poliisi pysäytti venäläiskannattajien bussin matkalla Lilleen. Venäläiskannattajat lukittautuivat bussiin ja kertoivat kaikille venäläismedioille kuinka ilkeä Ranskan poliisi ahdistelee viattomia. Käymättä koko tapahtumaketjua läpi referoin lyhyesti Venäjän Ranskan suurlähetystön lehdistöpäällikön kommentit: “Kyseessä oli ranskalaispoliisin rutiinitarkastus, johon sillä oli täysi oikeus ja velvollisuus. Se mitä tapahtui [venäläiskannattajien toimesta] oli aggressiivinen kieltäytyminen noudattaa poliisin laillista käskyä ja ansaitsee rangaistuksen.” Tämä kommentti tuli minulle yllätyksenä, koska en odottanut Venäjän diplomaattien keskuudesta löytyvän vielä ihmisiä, jotka eivät selitä kaikki vastoinkäymisiä salaliitoksi Venäjää vastaan. Onneksi näyttämölle astui pian Venäjän ulkoministeri, joka lausui sanoja, joita me kaikki odotimme: Bussin pysäyttäminen ei ollut hyväksyttävää, Venäjälle olisi pitänyt ilmoittaa etukäteen jne.

Kuten lopulta paljastui, suurlähetystön lehdistöpäällikön kommentit eivät osuneet täysin oikeaan - bussin pysäyttäminen ei ollut rutiinitarkastus. Ranskan poliisi tähtäsi kolmen henkilön pidättämiseen. Aleksei Erunov (Moskovan Lokomotivin kannattajasuhteiden vastaava), Sergei Gorbatchev (Tulan Arsenaalin faniklubin johtaja) ja Nikolai Morozov (Pietarin Dinamon kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen) pidätettiin ja vietiin bussista tutkintavankeuteen. Heidät tuotiin oikeuden eteen torstaina ja he saivat 24, 18 ja 12 kuukauden vankeustuomion joukkoväkivaltaan osallistumisesta urheilutapahtuman aikana (ranskankielinen seurantasyöte oikeudenkäynnistä). Syyllisyyttä oli vaikeaa kiistää todisteiden valossa ja syytetyt pahoittelivat tekemisiään. Erunov oli jopa nauhoittanut pätkiä omasta riehumisestaan päähän kiinnitetyllä GoPro-kameralla.

Palataan nyt Venäjän tutkintakomitean lehdistöpäällikön kommentteihin “tosimiehistä”. Näitä  ihmisiä hän ilmeisesti tarkoitti. Brittilehdistössä on jonkin verran esitetty arvailuja, että jalkapallohuligaanien lähettäminen oli tietoinen teko Kremliltä, ja siitä, että kyseessä oli suoranainen hybridisodankäynnin casus belli länttä vastaan. Tämä ei sinänsä ole mahdotonta, mutta todisteiden puute sekä venäläisviranomaisten ristiriitaiset ja selkeästi valmistelemattomat reaktiot tähän tapahtumaketjuun saavat minut pitämään tulkintaa epätodennäköisenä. Kuten Venäjän ulkomaille suunnatun RT-propagandakanavan päätoimittaja Margarita Simonian twitterissään osuvasti totesi: “Kukapa olisi uskonut vuonna 1946, että tulevaisuudessa tulee olemaan Saksa-Ukraina jalkapallo-ottelu, ja että venäläiset miehet kannustaisivat siinä Saksaa”. Niinpä, kukaan ei olisi uskonut, mutta Margarita teki oman osuutensa tämän eteen. Venäjän johdon sotaisa retoriikka ja sitä tukeva propagandakoneisto on saanut arkipäiväisen venäläishuligaanin uskomaan, etteivät he ole tavallisia väkivaltaisia ääliöitä vaan eturintaman taistelijoita Venäjän toisessa suuressa isänmaallisessa sodassa koko muuta maailmaa vastaan.

Venäläiset korkeat virkamiehet leikkivät tämän narratiivin mukaan. Heille ei anneta erillisohjeita jokaista tapahtumaa varten. He tunnustelevat yleistä poliittista ilmapiiriä ja antavat lausuntoja sen mukaan. Tutkintakomitean lehdistöpäällikön jalkapallohuligaaneja “venäläisinä tosimiehinä” ihannoiva lausunto saattoi Kremlinkin mielestä olla ylilyönti, mutta mitä väliä siitä on kun tällaisesta toiminnasta ei seuraa rangaistusta. Sattuuhan niitä työvahinkoja ja lehdistöpäällikkö saa jatkaa omaa pestiään. Ja tämä on se maa jossa pidetään vuoden 2018 MM-kisat.


Venäjän yleisurheilumaajoukkueelta jää Rion olympialaiset väliin

Kansainvälinen yleisurheiluliitto jatkoi Venäjän maajoukkueen kilpailukieltoa kesän yli perjantaina pidetyssä kokouksessaan. Syynä tähän on lukuisat doping-skandaalit, jotka ovat piinanneet Venäjän urheilijoita viimeisen vuoden aikana. Skandaalit voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: Meldoniumin käyttö ja Venäjän dopingtoimikunnan toiminta.

Aloitetaan Meldoniumista. Wada lisäsi sen kiellettyjen aineiden listalle tämän vuoden alusta alkaen. Päätös perustui siihen, että niin monen urheilijan oltiin huomattu käyttävän ainetta vuoden 2015 EM-kilpailuissa. Sydänsairauksien hoitoon tarkoitetun aineen urheilusuoritusta parantavista vaikutuksista ei varsinaisesti ollut todisteita, mutta myöskään sivuvaikutuksia urheilukäytöstä ei oltu tutkittu. Kielto osui pitkälti itäeurooppalaisiin urheilijoihin, koska Meldonium keksittiin Neuvostoliitossa 70-luvulla, ja sen käyttö entisen itäblokin maiden ulkopuolella on lähes olematonta.

Tämä antoi tietenkin Venäjälle mahdollisuuden nähdä jälleen kerran salaliitto heitä vastaan. Maaliskuussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vaatii WADA:lta selvitystä miksi Meldonium on sisälletty kiellettyjen aineiden listalle. Helpompaa olisi ehkä ollut kysyä WADA:n venäläisdelegaatiolta, miksi he äänestivät Meldoniumin kieltämisen puolesta.

Huhtikuussa WADA joutui perääntymään Meldoniumia koskevista rajoituksista, kun paljastui, että Meldoniumin käytöstä jäi elimistöön jälkiä paljon pidemmäksi aikaa kuin oli alunperin luultu, joten osa dopingkäryistä kiellon voimaanastumisen jälkeen saattoi olla virheellisiä.

Koko Meldoniumin kielto tuntuu minusta melko mielivaltaiselta ja aiheeseen liittyvä kohu on heikentänyt WADA:n uskottavuutta. Venäjän yleisurheilujoukkueen kilpailukielto liittyy kuitenkin enimmäkseen useisiin todisteisiin systemaattisesta dopingin käytöstä ja sen peittelystä, johon valtiovaltakin on osallistunut aktiivisesti.

Joulukuusta 2014 Saksan televisiossa on nähty sarja dokumentteja, jossa salaa nauhoitetuissa keskusteluissa venäläisurheilijat kertovat lähes kaikkien käyttävän dopingia ja kuinka Venäjän antidopingtoimikunta aktiivisesti peittelee dopingkäryjä. Wada lähti tutkimaan väitteitä ja keskeytti Venäjän antidopingtoimikunnan toiminnan.

Vuonna 2015 Venäjän antidoping-laborotorion johtaja 2005-2015 Grigori Rodchenkov pakeni Yhdysvaltoihin ja kertoi viranomaisille pitkän tarinan Venäjän antidoping-toiminnasta: Hänelle lähetettiin lista urheilijoista, joilta siinä päivänä kerätyt virtsanäytteet piti yöksi laittaa Sochin laborotorioon varta vasten rakennettuun piilossa olevaan putkeen. Yön aikana ilmeisesti turvallisuuspalvelu FSB:n ihmiset kävivät vaihtamassa pullojen sisällön puhtaaseen virtsaan. Osoittaakseen sitoutumista tapojensa parantamiseen Venäjä ilmoitti viime perjantaina, että Rodchenkov on pääepäilty rikosjutussa viranhaltijan toimintavallan ylittämisestä. Venäjä ilmeisesti haluaa käyttää ns. Magnitski-puolustusta, jossa ilmiantajaa syytetään kaikesta, mistä hän alunperin syytti valtiota.

WADA odottaa nyt Venäjän parantavan tapansa. On kuitenkin vaikeaa kuvitella, miten se voisi toteutua. WADA:n asettama riippumaton tutkija totesi viime perjantaina, että Venäjän hallitus määräsi dopingnäytteiden pimittämisen vuonna 2013. Venäjä toimii urheilussa tai ulkopolitiikassa täysin säännöistä välittämättä, valehtelee estoitta kun epäilyjä nousee esille ja kuittaa kaikki todisteet russofobiana. WADA:n toimintavaltuudet tuskin riittävät valtion hallituksen vaihtamiseen.


Pietarin kansainvälinen talousfoorumi

Pietarin kansainvälinen talousfoorumi on jokavuotinen tapahtuma, jolla Venäjä yrittää kilpailla Davosin talousfoorumin kanssa. Mullistavaa talouspoliittista keskustelua siellä harvemmin kuulee, mutta tapahtuma toimii Venäjän talouden eräänlaisena Cannesin filmifestivaalina - suurten yritysten toimitusjohtajat ja korkeat virkamiehet tulevat paikalle näyttäytymään.

Vuoden 2014 tapahtumien jälkeen ulkomaalaisten vieraiden määrä ja laatu ovat laskeneet. Tänä vuonna Venäjä sai korkearvoisimman ulkomaalaisen vieraansa Krimin tapahtumien jälkeen. EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin osallistumisesta talousfoorumiin puhuttiin paljon, ja sitä myös kritisoitiin kovin sanoin. Junckerin foorumissa pitämä puhe oli kuitenkin kaikkea muuta kuin pelätty joustaminen EU:n kovasta linjasta Venäjän suhteen: Hän kutsui Krimin liittämistä laittomaksi valtaukseksi ja vaatii Venäjältä Minskin sopimuksen noudattamista. Lisäksi Juncker sanoi, että rauhallinen Ukraina tarjoaisi vision koko alueen kehitykselle. Päältäpäin katsottuna tämä kuulostaa diplomaattiselta kapulakieleltä, mutta kun otamme huomioon, että Venäjä piti vuoden 2014 vallanvaihdosta Ukrainassa Lännen masinoimana vallankaappauksena, kiihkomielisimmät venäläistulkitsijat todennäköisesti pitävät tätä todisteena siitä, että Länsi suunnittelee Venäjällä samanlaista vallankumousta.

Putin toisti tämän näkemyksen omassa puheessaan: “Kaikki Venäjän toimet ovat ja ovat aina olleet puhtaasti vastareaktiota”. Venäjä ei siis vallannut Krimiä, vaan ehti sinne juuri ja juuri ennen NATOa. Länsi ja Venäjä ovat edelleen niin erimielisiä faktoista, että yllättävää liennytystä suhteissa on vaikeaa kuvitella.


Kadyrovin silta - 2. Osa

Kirjoitin kaksi viikkoa sitten Kadyrovin sillasta. Tarina on nyt saanut jatkoa, sillä tällä viikolla sillan uusi nimi vahvistettiin, mutta tapahtumat eivät loppuneet siihen. Perjantaina sillalle ripustettiin lakana, johon oli suurin kirjaimiin ikuistettu Ahmat Kadyrovin kuuluisin lausunto: “Tappakaa niin monta venäläistä kuin pystytte”. Aluksi arvailtiin, että syyttäjä aloittaisi rikostutkinnan ekstremismistä. Syyttäjänvirasto kuitenkin pian kiisti tämän. Vertailun vuoksi: Venäjällä voi saada kahden vuoden tuomion ääriajattelusta jos jakaa sosiaalisessa mediassa linkin tekstiin, joka väittää, ettei Krim kuuluisi Venäjälle. Mutta edellä mainittua lausuntoa ei edes lähdetty tutkimaan.

Jo pari viikkoa sitten sillan päähän ilmestyi graffitti, joka esitti eversti Budanovia. Paikalliset ovat protestimielessä alkaneet tuomaan kukkia katumaalauksen eteen.

Budanov oli toisessa Tšetšenian sodassa Venäjän panssarirykmenttiä johtanut eversti, jota sodan jälkeen syytettiin 18-vuotiaan tšetšeenitytön raiskauksesta ja murhasta. Tapaus oli Venäjällä 2000-luvun alun puhutuimpia oikeudenkäyntejä ja sen vaiheiden kattava kuvaus vaatisi yhden tai usean erillisen blogikirjoituksen. Keskityn oleelliseen: Vaikka tappaminen on kiistatonta, muut rikosnimikkeet kuten sotarikos ja raiskaus ovat kiistanalaisia. Suhtautuminen tähän henkilöhahmoon on hyvin ristiriitaista, sillä toiset pitävät häntä murhaajana ja toiset pitävät häntä sotasankarina.
Budanov tuomittiin kesällä 2003 kymmeneksi vuodeksi vankilaan ja hän pääsi vapaaksi vuonna 2009. Tuolloin nuorempi Kadyrov kommentoi Budanovin vankilasta pääsyä: “Budanov on skitsofreenikko ja murhaaja, tšetšeenikansan vihollinen… jokainen [tšetšeeni]mies, nainen ja lapsi on sitä mieltä, että niin kauan kuin Budanov on olemassa, häpeä on meidän päällämme”. Ja kuten usein Kadyrovin silmätikuksi joutuneille käy, Budanov murhattiin käsiaseella keskellä kirkasta päivää Moskovassa.

Tämän lyhyen referenssin jälkeen suurin osa varmasti tajuaa symboliikan, kun pietarilaiset tuovat kukkia Budanoville Kadyrovin sillan viereen. Huomionarvoista on myös paikallisviranomaisten reaktio - tai tarkemmin sanottuna sen puute - katumaalaukseen. Yleensä epätoivotut graffitit häviävät talojen seiniltä tuntien sisään. Reaktion puute ei tarkoita tässä tapauksessa hyväksyntää, vaan sitä, ettei kaupunginhallitus haluaisi koskea koko aiheeseen kymmenenmetrisellä tikullakaan. Ja tämä puolestaan tukee hypoteesia siitä, ettei aloite sillan nimeämisestä tullut kaupungin sisältä.

Tšetšeenian sodista on jäänyt syvät haavat ja ne on paikattu heikoilla tikeillä.


Kirkonmies tuomittiin maanpetoksesta

Tämä oli ehkä viikon hämmentävin uutinen. En tiedä yhtään miten tätä voisi kommentoida, joten referoin uutisen sisällön ja “jätän tämän vain tähän”: Oikeus tuomitsi Evgenii Petrinin kahdeksitoista vuodeksi vankilaan maanpetoksesta Yhdysvaltojen hyväksi.

Petrinin veljen mukaan tuomittu työskenteli aikaisemmin tiedustelupalvelu FSB:lle, erosi tehtävästään ja siirtyi Moskovan kirkon työntekijäksi. Itse Petrinin version mukaan hän on edelleen FSB:n kapteeni, joka osana työtehtävää soluttautui Moskovan patriarkaatin riveihin ja paljasti siellä vakoojaverkoston, jonka toiminnan tavoitteena oli riitauttaa Venäjän ja Ukrainan ortodoksiset kirkot. Koska syytteet koskivat valtiosalaisuuksien paljastamista, niiden yksityiskohdat paljastuvat arkistoista vasta vuonna 2076. Odotan innolla hetkeä, jona pääsen lukemaan mitä valtiosalaisuuksia ortodoksikirkosta Petrin on Yhdysvalloille välittänyt.