Naton oma kesäteatteri

Heti ensimmäiseksi korjaus edelliseen tekstiin. Tsekit näyttivät serbeille serbien voittomerkkiä. He eivät siis kaivaneet verta nenästään joka suunasta, yhdestä suunasta vain.

Eilen illalla oli joukkuilta koiramiesten omassa paratiisissä. Koiramiehet ovat niitä miehiä jotka tulevat tänne koulutetun koiransa kanssa. Heillä on oma eristetty alue meidän campissa, jonne ei saa mennä ilmaan lupaa, vaarallisista koirista kun on kyse. Koiramiesten kaksi saunaa ja oma uima-allas ovat kuitenkin kolmelle ihmiselle hiukan liikaa, joten siellä saa välillä viettää joukkueiltoja. Käytiin saunassa, syötiin makkaraa, juotiin lonkeroa. Perussetti. Lonkerot tosin loppuivat turhan aikaisin, joten läksin omaan körmyyni nukkumaan muita aikaisemmin.

Aamulla heräilin yhdeksän aikaan, kun ryhmän varajohtaja pyysi auttamaan uusien varustejen kannossa. Paikan päällä oli joukkueen johtaja, joka minut nähdessääni kysyi "no mites ne jatkot?". Totesin etten missään jatkoilla ollut, menin nukkumaan. Näin ensimmäisen kerran hänen nauravan: "Niin, siis ajattelitko anoa 6kk lisää?". Kaikkien aikojen jatkot tulossa tosiaan.

Kun tavarat oli kannettu ja aamiainen syöty, lähdin käymään camp Villessä ostamassa vähän tuliaisia, onhan huomenna lähtö lomille. Loppupäivänä ei oikeastaan ollut mitään ohjelmaa, mitä nyt valmiudessa olisin loppupäivän. Palasin Villestä kuitenkin sopivasti kuulutukseen, joka käski meidän ryhmän briffaariin. Lähtö jouhamaan, 10 min aikaa. No ei itku auttanut, kamat heitettiin pannuun ja lähdettiin liikkeelle. En edes tiennyt lähtiessäni oliko jossain oikea mellakka vai oliko kyseessä joku harjoitus. Harjoitus, tai oikeastaan näytös, se oli. Ryhmä jonka oli tarkoitus osallistua meidän sijaan oli jossain maaseudulla kaivamassa mutaan juuttunutta pannuaan takaisin tielle ja me oltiin sopivasti valmiudessa. Paikalla oli ehkä jopa tuhat ihmistä, kymmenien maiden upseerit halusivat nähdä kuinka hyvin osamme pamputtaa, ja me suomalaiset, ukrainalaiset, puolalaiset, latvialaiset ja ranskalaiset näyttelimme. Näytös kesti pari tuntia kolmekymmenen asteen helteessä täysi varustus päällä. Henkilökohtainen sauna.


Tämä oli jo kolmas jouha viikon sisään. Tavoite on harjoitella kahdesti kuukaudessa. No, ollaan ainakin valmiina. Eräs ikävä puoli jouhaamisessa on se, että varusteiden alla oleva helleasu m04 kastuu hiestä läpimäräksi ja tällä tahdilla paikallinen naikkonen ei ehdi pestä niitä meille tarpeeksi usein. Äsken myös selvisi että lomille lähdetään juurikin tuo helleasu päälle, ilmeisesti asiasta päättävät eivät ole seuranneet Suomen sääolojo kovin ahkerasti. Kun molemmat helleasuni olivat likaisia ja haisevia, edessäni oli uusi haaste - pestä pyykkini itse. Pesukoneet on tuotu tänne kreikasta ja vaikka kaikki kirjaimet sen nappuloiden alla olivat jotakuinkin tuttuja, niin derivoinilla ja paikallisella optimoinnilla ei tässä pulmassa eteenpäin päässyt. Siellä ne nyt pyörii, saa nähdä mitä tapahtuu.

Mutta ei haittaa, ei. Huomenna vien aseet varastoon, hyppään lentokoneseen ja pakenen hellettä pohjoiseen. Tulkaa moikkaa.