torstai 17. heinäkuuta 2008

Make money, not war.

Kirjoittaminen on kivaa, joten kirjoitin tälläisen tekstin KTTO:n fuksijulkaisuun. Teksti on raakaversio, joten kommentoikaa ja korjatkaa kirjoitusvirheitä, pyydän.

Jos luet tätä tekstiä, olet todennäköisesti KTTO:n tuore fuksi. Onneksi olkoon! Olin samassa tilanteessa vuosi sitten. Elin elämäni hauskimman ja kosteimman vuoden ja opiskelinkin vähän siinä sivussa. Eräänä krapulaisena aamupäivänä viime keväänä sain kuitenkin puhelinsoiton puolustusvoimilta ja tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä. Lukukauden päätyttyä lähdin rauhanturvaajaksi Kosovoon. Miksi? Yritän selittää miksi Suomi lähettää rauhanturvaajia maailmalle ja miksi ihmiset suostuvat lähtemään, niiden oppien avulla, jotka olen kansista lukemalla vuoden aikana saanut.

Nälänhädät ja konfliktit ovat ikäviä. Suurin osa meistä tykkäisi enemmän maailmasta, jossa kaikki eläisivät rauhassa ja vatsat täynnä. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole valmis maksamaan tästä utopiasta sen nykyistä hintaa. On kulunut fraasi, ettei ihmishengellä ole hintaa. Jokainen meistä määrittelee sen hinnan käyttäessään rahansa johonkin muuhun kuin hyväntekeväisyyteen. Valtion tasolla suomalaiset ovat päättäneet, että seitsemän promillea tuloistamme olisi kiva hinta paremmasta maailmasta, mutta meillä ei ole ihan vielä varaa siihen. Eihän asialla mikään kiire ole, ei kurjuus itsekseen minnekään katoa. Sama pätee myös yksittäisten ihmisten tasolla, joten voimme todeta että rauhanturvaajan työssä ihmisten auttaminen on vain kiva lisä. Ihmiset pitävät rahasta, rahan takia tehdään töitä. Sitoutuminen vuodeksi töihin ulkomaille vaatii melkoisia taloudellisia kannustimia ja koska suurin rekrytointipohja on nuorissa miehissä, kannustimet on tuunattu heidän preferenssiensä mukaan. Ruuanlaitto, siivous ja pyykinpesu on täällä ulkoistettu paikallisille työntekijöille, ihan kuin asuisi äidin luona taas. Valitettavasti myös monet äidin ikävät piirteet ovat täällä läsnä: jonkun täytyy aina tietää missä olet ja alkoholinkäyttöäsi valvotaan. Toinen nuoriin miehiin vetoava kannustin on verovapaa auto. Vuodessa saat rahat kasaan ja auto tulee puoleen hintaan. Myös työn ikävät puolet sopivat erityisesti parikymppisille. Paikka, jossa välillä ammutaan ja välillä löytyy miinoja tieltä, on houkuttelevampi ihmiselle, jolla ei ole perhettä ja omakotitaloa menetettävänään. Palkkakin on aika suuri, ottaen huomioon, että ainoa koulutus, joka siihen vaaditaan on muutenkin miehille pakollinen. Riskipreemion on tarpeeksi iso ja todennäköisyys, että käy niin huonosti, ettei rahojaan pääse koskaan käyttämään on kovin pieni.

Miksi Suomen valtio haluaa käyttää rahaa tällaiseen projektiin? Se on hiukan hankalampi kysymys. Aikoinaan ekonomistit tutkivat tilastoja kaikista konflikteista, jotka puhkesivat maailmassa vuoden 1960 jälkeen. Keskimäärin konfliktin hinnaksi tuli 60 miljardia dollaria, kun mukaan otettiin vain vaikutukset BKT:hen. Jos laskuihin lisättiin sodan sivuilmiöt, kuten rikollisuus, terrorismi jne. keskivertokonfliktin hinnaksi tuli 250 miljardia dollaria. Sitten ekonomistit tutkivat kuinka hyvin sotilaallinen puuttuminen ehkäisee konfliktien uusiutumisen. Tyytyväisinä omaan työhönsä he esittelivät lukuja: 8,5 miljardin dollarin rauhanturvaoperaation tuotto on kymmenen ja kuudenkymmenen miljardin välillä. He käyttivät hienoja sanoja kuten diskonttaus, prosenttiyksikkö, virhemarginaali, ”option value” ja kustannustehokkuus. Poliitikot, jotka olivat lähinnä valtio-opin tai oikeustieteen maistereita, eivät kuitenkaan pysyneet kärryillä, joten ekonomistien piti tiivistää argumenttinsa nokkelaksi iskulauseeksi. Ihmisten teurastaminen on resusrssien tuhlaamista, sillä kukaan ei aio syödä heitä, ekonomistit sanoivat. Ja tosiaan Euroopan maille oli noloa, kun ihmisiä tapettiin etnisen taustan perusteella omalla takapihalla. Siitä tuli ikäviä "deja-vu"-fiiliksiä, ja rauhanturvaaminen oli lääke josta kannatti maksaa. Kun päätös oli tehty, jäljelle jäi vain ongelma kuinka julkishyödykkeen kustannukset jaetaan tasan. Onneksi EU:ssa oli paljon pieniä valtioita, jotka kovasti halusivat luoda itselleen mainetta kansainvälisellä areenalla. Kaiken maailman Suomet, Latviat, Tšekit ja Slovakiat tunkivat mukaan operaatioon ja Kosovo jaettiin maiden kesken vastuualueisin, kuin natsi-Saksa aikoinaan. Ja serbit ja albaanit alkoivat elää jokseenkin rauhassa isoveljien valvovan katseen alla. Make money, not war.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ooh, tää on kiva! Melkein käsitin sekä kansantaloustieteen lukemisen, että rauhanturvaamisen motivaatioitasi. Ja plussaa sanaväännöksistä.

L.

Anton kirjoitti...

Minähän puhuin asioista yleisellä tasolla. Ei noi syyt välttämättä päde minuun kovin hyvin :P

Anonyymi kirjoitti...

Moi, ihan hyvää tekstiä ja tätä blogia on edelleen hauska lukea. Löysin kuitenkin pari virhettä, lähinnä "virhe, mallia pilkku, pieni." Ja kun pyysit niistä ilmoittamaan, tässä tulee:

puhelinsoiton puolustusvoimilta ja tarjouksen josta en voinut kieltäytyä <-- "josta" eteen pilkku

Lukukauden päätettyä lähdin rauhanturvaajaksi Kosovoon. <-- päätyttyä

Suurin osa meistä tykkäisi enemmän maailmasta joissa kaikki eläisivät rauhassa <-- joissa->jossa ja eteen pilkku

Valtion tasolla suomalaiset ovat päättäneet että seitsemän promillea <-- että eteen pilkku

Sama pätee myös yksittäisten ihmisten tasolla, joten voimme todeta että rauhanturvaajan työssä <-- ,että

Sitoutuminen vuodeksi töihin ulkomaille vaati melkoisia taloudellisia kannustimia ja koska suurin rekrytointipohja on nuorissa miehissä, kannustimet on tuunattu heidän preferenssien mukaan. <-- vaatii? / heidän preferenssiensä <- possessiivisuffiksi puuttuu ;)

Riskipreemion on tarpeeksi iso ja todennäköisyys että käy niin huonosti, <-- ,että

Keskimäärin konfliktin hinnaksi tuli 60 miljardia dollaria kun mukaan otettiin vain vaikutukset BKT:hen. <-- kun eteen pilkku

Jos laskuihin lisättiin sodan sivuilmiöt kuten rikollisuus, terrorismi jne. <-- kuten eteen pilkku

Poliitikot, jotka olivat lähinnä valtio-opin tai oikeustieteen maistereita eivät kuitenkaan pysyneet kärryillä, <-- eivät eteen pilkku

Ihmisiä on turhaa teurastaa, koska kukaan ei aio syödä niitä. <-- turha teurastaa, syödä heitä (ellei tarkoituksella ole niitä, kuten eläimillä)

Ja tosiaan Euroopan maille oli noloa kun ihmisiä tapettiin etnisen taustan perusteella omalla takapihalla. <-- "ja tosiaan" jälkeen mahdollisesti pilkku, "kun" eteen pilkku

Kaiken maailman Suomet, Latviat, Tšekit ja Slovakit tunkivat mukaan operaatioon ja Kosovo jaettiin maiden kesken vastuualueisin kun natsi-Saksa aikoinaan. <-- Slovakiat, kuin natsi-Saksa

Siinä ainakin pari korjattavaa asiaa.