Viime joulukuussa kolme valokuva-bloggaria, jotka ovat kiinostuneita teollisuusalueiden ja rappeutuvien rakennusten estetiikasta, löysivät itselleen uuden kohteen: NPO Energomashin tutkimuskompleksi Moskovan laitamilla. Kyseinen yritys valmistaa rakettimoottoreita avaruusohjelmalle ja aseteollisuudelle. Bloggarit kävivät paikan päällä useita kertoja, ottivat kuvia ja tutkivat aluetta. Kukaan ei kertakaan pysäyttänyt heitä, eivätkä he kohdanneet yhtään lukittua ovea. He julkaisivat kuvansa ja kertomuksensa netissä ja muutaman päivän viiveellä tiedotusvälineet heräsivät. Poliisi kuulusteli bloggarit ja he saivat edesottamuksestaan noin kuuden euron sakot.
Venäjällä, tai sen edeltäjällä Neuvostoliitolla, on kaksi kiistatonta voittoa viimeisen vuosisadan aikana: Toinen Maailmansota ja avaruuskisa. Nyt monet muut maat ovat ottaneet Venäjän etumatkaa kiinni ja sen oma avaruusohjelma vaikuttaa olevan suurissa vaikeuksissa. Viimeksi Joulun alla Venäjän tietoliikennesateliittin lähettäminen radalle epäonnistui. Tämä on tarkoittaa, että vuoden aikana Venäjällä on ollut kahdeksan täysin epäonnistunutta yritystä lähettää jotain avaruuteen tämän vuoden aikana. Laskin äkkiä tästä lähteestä tämän takoittavan noin kahdenkymmenseitsemän prosentin epäonnistumisprosenttia. Syynä tähän eivät kuitenkaan ole olleet Energomashin valmistamat moottorit, jotka ovat joidenkin mielestä maailman parhaita ja muiden mielestä vähintään kilpailukykyisiä. Tästä syystä tehtaalle tunkeutuminen on Venäjälle noloa.
Länsimaille tämän uutisen pitäisi olla yksinkertaisesti pelottava. Tiedättehän kuinka mediassa uutisoidaan aina Pohjois-Korean, Iranin ja Pakistanin ohjuskokeet? Räjähtävän kärjen tekeminen on helppoa, mutta kärjen perille vievän ohjuksen tekeminen on kirjaimellisesti rakettitiedettä. Jokainen kehitysaskel edellämainittujen maiden ohjuskehityksessä tarkoittaa sitä, että ohjuksen kantama kasvaa, jolloin nämä maat tai terroristit, jotka saavat ohjukset haltuunsa, voivat iskeä useampaan länsimaalaiseen kaupunkiin ja sotilaskohteseen. Energomash valmistaa SS-18 mannertenvälisiä ohjuksia, jonka eri variaatioiden kantama on 10200-16000 kilometriä. Iranin kohdalla tämä kantama riittäisi helposti koko Eurooppaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti