YLE 14.11: "Euroopan unionin Kosovon erityisedustajan toimisto on joutunut pommi-iskun kohteeksi. Poliisin mukaan räjähde heitettiin Kosovon pääkaupungissa Pristinassa sijaitsevan toimiston pihalle illansuussa... ...EU:n laajan poliisi- ja oikeusoperaation on määrä olla täydessä toiminnassa kuukauden kuluttua. EU:n kaikkien aikojen suurimpaan siviilioperaatioon osallistuu 1 900 ulkomaalaista ja 1 100 paikallista työntekijää."
Tavan mukaan kuulin uutisesta virallisia lähteitä pitkin vasta myöhemmin, tosin tällä kertaa oikein SKJK:n komentajalta ja vain päivän viivellä. Ymmärtähään sen, ei kukaan tule keskellä päivää körmyyni kertomaan uutisesta, joka ei minua koske, eikä tehtäväni puolesta kiinosta. Mutta kovin kiehtova on tuon EULEX:n tarina. Se, ettei rauhanturvaajien läsnäolo riitä ratkaisemaan tämän ongelmia kuten järjestäytynyttä rikollisuutta (huom. rikolliset järjestäytyy, komppania järjestyy), korroptiota ja yleistä hallinnollista tehottomuutta. Sotilaallinen läsnäolo vain antaa työrauhan näiden ongelmien ratkaisuun. YK:n oman valtionrakentamisoperaation epäonnistui, lähinnä siihen ettei YK itsekkään tiennyt onko Kosovosta tulossa itsenäinen valtio vai ei. Sittemmin Ahtisaaren paketti saatiin läpi ja UNMIK:n maine oli niin huono, että valtion rakentaminen haluttiin aloittaa puhtaalta pöydältä. Tällä hetkellä EULEX on kuitenkin menettämässä kosovolaisten luottamuksen samasta viestintäongelmasta kuin UNMIK. Ongelma on se, että niin UNMIK:n kuin EULEX:n kattojärjestöt eivät ole valmiita hyväksymään Kosovon itsenäisyyttä selkeästi ja yksimielisesti.
Kansainvälinen diplomatia on monimutkaisempaa kuin nykyajan finanssijärjestelyt. Siinä piilevät kymmenet kansainväliset järjestöt, joilla on takanaan oma historia, ja joiden motiiveistä ei aina voi olla varma. Kaikki EU:n maat eivät ole hyväksyneet Kosovon itsenäisyyttä, koska moni maa tuskailee omien itsenäisyyshaluisten provinssien kanssa. Espanja on tälläinen maa. Se on mukana NATO:n KFOR-operaatiossa, on hyväksynyt EULEX:n, mutta vastustaa edelleen Kosovon itsenäisyyttä. Javier Solana on espanjalainen. Hän oli NATO:n pääjehu 95-99 eli silloin kun NATO päätti pommittaa Serbiaa. Tällä hetkellä Solana on "European Union High Representative for the Common Foreign and Security Policy" eli toisin sanoen hoitaa EU:n ulkoministerin virkaa, jonka EU:n perustuslaki läpi mennessä olisi hänelle suonut, mutta vähemillä toimintavaltuuksilla. Solana haluaa, että EULEX:lla on YK:n valtuutus toimia Kosovossa (onko hänen motiivi syyllisyyden tunto Serbian pommituksista, kotimaansa ulkopolitiikan tukeminen vai joku muu, voitte arvailla ihan itse). Alun perin EULEX:n läsnäolo perustui "Ahtisaaren pakettiin", joka soi Kosovolle "kansainvälisesti valvotun" itsenäisyyden. YK:n turvallisuusneuvoston pysyväisjäsen on Venäjä, joka on Serbian liittolainen ja vastustaa Kosovon itsenäisyyttä. YK neuvotteli Serbian kanssa millä ehdoilla EULEX saisi toimia Kosovossa. Lopputuloksena on YK:n Ban Ki-moonin kuuden kohdan vaatimuslista Kosovon hallitukselle, jonka täytyy täyttyä, ennenkuin EULEX voi aloittaa toimintansa. Listan sisältö ei ilmeisesti ole täysin julkinen, mutta siiheen kuuluu ainakin kaksihaarainen poliisijohto, jossa EULEX ohjaa albaanialueiden poliisia ja UNMIK jatkaa serbialueilla serbeistä koostuvan oman poliisiorganisaation ohjaamista. Lisäksi serbien maksamat verot olisi käytettävä suoraan serbivähemmistön hyväksi ja EULEX-operaation on oltava neutraali itsenäisyys-aiheen suhteen. EU tukee tätä ehdotusta.
Kosovo ei suostu. Oikeastaan he ovat yksimielisesti raivoissaan koko vaatimuksesta, koska se on suoraan ristiriidassa Ahtisaaren paketin ja Kosovon hyväksytyn ja EU:n kehuman perustuslain kanssa. Lisäksi heidän mielestä se on ristiriidassa YK:n artikla 1244 kanssa, joka takaa maan itsemäärämisoikeuden omien rajoijensa sisällä eli miksi YK ylipäätänsä neuvottelee Kosovosta Serbian kanssa, kun Kosovo ei Serbiaan kuulu. Tähän argumenttiin ei kuitenkaan kannata paneutua, koska alunperin monen maan mielestä Kosovon itsenäisyys oli vastoin 1244:sta, menee aika pian "kumpi oli ensin, muna vai kana"-väittelyksi. Kosovo kuitenkin haluaa EULEX paikalle, koska he a) haluavat saada maansa järjestykseen ja/tai b) ymmärtävät ettei kukaan anna heidän pitää itsenäisyytensä ilman kansainvälistä valvontaa. Lisäksi he pelkäävät YK:n ratkaisua Bosniassa, jossa serbeille annettiin autonominen asema valtion sisällä ja sotkua riittää edelleen. EULEX on jo paikalla, ollut paikalla jo monta kuukautta. Pyörittelevät peukaloitaan ja odottavat, että pääsisivät töihin. 1900 poliisia, virkamiestä, tullimiestä, tuomaria... Kaikki EU:n alueelta ja EU:n maksamana. Voin kertoa, tulee kalliiksi meille veronmaksajille.
Ja nyt sitten EULEX:n toimisto joutuu pommi-iskun kohteeksi. Miksi? Omasta mielestäni väärinymmärryksen ja huonon viestinnän takia. Albaanit eivät koskaan oikein luottaneet Eurooppaan. Ja voiko heitä syyttää? Johdonmukaisuus ei ole termi, joka kuvaa EU-maiden ulkopolitiikka tässä asiassa. Amerikkalaisia albaanit sen sijaan rakastavat, siihen esitän todistuskappaleeksi tänään ottamani kuvan:
Amerikka on ollut johdonmukainen. Pommit alas, joukot paikalle, itsenäisyys käteen. Jättivät eriävän mielipiteen kuuden kohdan vaatimuslistastakin. Koska EULEX on EU:n operaatio, EU:n tuki kuuden kohdan listalle on albaanien silmissä sama kuin EULEX:n tuki sille. Asiahan ei ole niin. EULEX haluaisi vain tehdä työtä mikä sille on käsketty, jos EU vain saisi itsensä kasaan ja päättäisi mitä nyt tulikaan käskettyä. Luulen, että EULEX:lta puuttuu ääni, joka sanoisi: "Hei ihmiset, heräätys! Me emme ole poliittinen järjestö, emmekään edusta kotimaidemme ulkopolitiikka. Kosovon itsenäisyys ei ole meidän asia, se on yksittäisten valtioiden päätettävissä. Me emme ole YK, joka neuvotteli Serbian kanssa." Me KFOR:ssa edustamme samoja valtioita, jotka ovat EU:ssa, mutta kukaan ei syytä meitä kuuden kohdan vaatimuslistasta, vaikka siihen olisi yhtä hyvät perusteet kuin EULEX:n syyttämiseen. Itseasiassa KFOR on Kosovon asukkaiden mielestä tutkitusti luotetuin ja arvostettuin instituutio. Ei ollenkaan huono suoritus miehiltä vihreissä vai mitä? Miten tähän tilanteseen päästiin, sen kerron seuravassa tekstissä, koska olen väsynyt käytettyäni kolme tuntia elämästäni tämän kirjoittamiseen.
3 kommenttia:
Tulipas luettua koko blogi läpi, kerrassaan mielenkiintoista juttua kun tässä harkitsee josko laittais itsekin hakemuksen menemään. Jatka samaan malliin!
On muuten ollut hyvin vaikea löytää yksiselitteisesti tietoa siitä, mitä UNMIK on konkreettisesti tehnyt väärin ja miksi sitä ei pidetä juurikaan arvossaan tuolla balkanin suunnalla.
Oletko seurannut viimeaikoina tilannetta Kosovossa ja EULEX:n toimintaa tai hyväksyntää?
No mitä mä aikoinaan paikan päällä ymmärsin, niin ongelma oli seuraava: YK kun koostuu kaikista maailman valtioista ja maksaa jokaiselle maalle lähettämistään sotilaista/poliiseista/muusta henkilökunnasta vakiohinnan, niin tehtäviin valikoituu köyhempien maiden viranomaisia. Esimerkiksi Bangladesh on maailman suurempia rauhanturvaamisen erikoistuneita maita, yksinkertaisesti siksi, että valtio tekee rahaa rauhanturvaajien lähettämisellä.
Vastaavasti UNMIK:iin tuli paljon poliiseja sellaisista sivistysvaltioista kuin Kirgisia ja Egypti ja mitä näitä nyt on. Näiden poliisien koulutus ja ammattipätevyys oli huonompaa kuin mihin Jugoslavian aikana oli totuttu ja silti heillä oli määräävä asema.
Mitään konkreettisia esimerkkejä en osaa kertoa, enkä ole kovin innokkaasti jaksanut Kosovon asioita sittemmin seurata. YK:n sivuilta saattaa löytyä jotain vanhoja raportteja?
Lähetä kommentti