Harvalla suomalaisella on harhakuvitelmia venäläisen demokratian tilasta. Näkemys Venäjän taloudellisesta järjestelmästä on julkisessa keskustelussa kuitenkin pahasti pielessä. Viimeksi presidenttivaalitenteissä taloudellista järjestelmää on sanottu "riistokapitalismiksi". En ole kovin perehtynyt vasemmiston retoriikkakeinoihin, mutta ymmärtääkseni riistokapitalismi viittaa äärimäiseen vapaaseen ja säätelemättömän talouteen, jossa yksityiset suuret toimijat käyttävät määrävää markkina-asemaansa "riistäkseen" työntekijöitä ja alihankkijoita.
Venäjä ei kuitenkaan ole vapaa talous. Ajatushautamo Heritage Foundation on sijoittanut sen sijalle 144 sataseitsemänkymmentäyhdeksän maata kattavassa vuosittaisessa vertaitailussa taloudellisen järjestelmän vapaudesta. Paremmin sijoittuivat kommunistiset Kiina ja Vietnam, sekä suurin osa Afrikan maista. Fraser Institute rankkasi vastaavassa tutkimuksessa Venäjän sijalle 81/141. Näillä sijoituksilla maa kuuluu "mostly unfree" joukkoon. Miksi taloudellinen vapaus on sitten tärkeää? Alla oleva video kertoo kahdessa minuutissa kaiken oleellisen.
Venäjällä vallitsee valtiokapitalismin ja mafiajohtamisen välimuoto.Venäjällä oikeuslaitos ei ole riippumaton, eikä suojaa omistusoikeuksia tai anna mahdollisuuksia sopimuskiistojen neutraaliin käsittelyyn. Yrittäjiä vastaan tekaistaan oikeusjuttuja, heidän yritykset siirtyvät virkamiesten lähipiirin omistukseen ja he itse kuolevat tutkintavankeudessa. Julkinen sektori on jatkanut kasvuaan ja veroja joudutaan tulevaisuudessa nostamaan eläkerahaston valtavan rahoitusvajeen takia. Yrittäjät joutuvat tekemisiin äärimäisen raskaan byrokratian ja sääntelyn kanssa. Valtio vääristää kilpailua tai on ainoa omistaja monessa liike-elämän sektorissa. Tavaroiden tuonti ja vienti on naurettavan kallista tariffien ja epäjohdonmukaisen lainsäädännön takia. Nämä asiat yhdessä eivät luo hyvää ilmastoa sijoittamiselle. Viime vuonna lähes 55 miljardia euroa on paennut maasta, eli lähes puolitoista kertaa Suomen vuosittaisen budjetin verran. Nämä rahat eivät ole ulkomaalaisten sijoittajien osakemyyntivoittoja. Yrittäjät sijoittavat myyntivoittonsa ja virkamiehet lahjuksensa ulkomaille. Harva näkee Venäjän tulevaisuuden positiivisena ja kaikki joilla on rahaa lähettävät lapsensa asumaan ja opiskelemaan länsimaihin. 22% Venäjän väestöstä haluaisi muuttaa ulkomaille, luku joka vuonna 2007 oli vain 7%. Yli puolet yrittäjistä ja opiskelijoista haluaisivat muuttaa ulkomaille.
Nämä samat ihmiset, joita Kremlin pääpropaganditisti Surkova on kuuluisassa lausunnossa kutsunut "yhteikuntamme parhaksi osaksi", ovat olleet pääosassa viimeaikaisissa suurmielenosoituksissa. He ovat elämässään menestyneitä kaupunkilaisia, jotka ovat taloudellisesta kasvusta huolimatta kyllästyneet vallitsevaan politiikkaan. He haluavat pikaista muutosta. Tähän tiivistyy myös muutoksen suurin uhka. Jos nykyinen hallinto pitää sitkeästi kiinni asemastaan, siihen kohdistuva paine siirtyy maahanmuuttoventtiilin kautta ulkomaille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti