Ruplan kurssi syöksykierteessä.

Vuoden aikana rupla on menettänyt arvostaan suhteessa euroon noin 40 %. Yritän tässä tekstissä selostaa ymmärrettävästi, mitä on tapahtunut koko vuonna, syksyllä ja viime maanantaina, ja mitä seurauksia tällä on tavallisille venäläisille sekä Suomen viennille.

Venäjän talouskasvu hidastui huomattavasti jo 2013 lopulla, mikä vei ruplan kurssin hienoiseen laskuun. Venäjän keskuspankki reagoi tähän kuten aina ennenkin, eli valuuttatukiostoin. Käytännössä siis keskuspankki myi sen valuuttavarantoja ja osti sillä ruplia. Tämä voi kuulostaa vähän oudolta, koska valuuttaa täytyy hankkia viennin kautta, mutta ruplia keskuspankki voi painaa itse niin paljon kuin haluaa. Tilanne on siis samanlainen kuin jos Suomi myisi timantteja Etelä-Afrikkaan ostaakseen sieltä juomavettä. Syy valuuttakurssin ohjailuun on poliittinen ja psykologinen: Venäläiset ovat kokeneet monta talouskriisiä ja valuutanvaihtopisteiden hintataulut kuuluvat jokaisen kaupungin katukuvaan. Vähintään koko venäläinen keskiluokka ymmärtää, että muutokset euron ja dollarin kursseissa kertovat hyvin paljon maan tulevasta inflaatiosta ja taloustilanteesta ylipäänsä. Ruplan kurssin ohjaaminen tähtää siihen, ettei kurssi muuttuisi suuntaan tai toiseen liian nopeasti, ja että paniikilta vältyttäisiin.

Keskuspankki käytti muutamia satoja miljoonia dollareita päivässä valuutan tukiostoihin koko tämän vuoden talven ajan. Sitten yhdellä kevyellä liikkeellä Putin liitti Krimin Venäjään. Elinkeinoelämä ei lähtökohtaisesti tykkää kansainvälisen oikeuden rikkomisesta, sotilasvoiman käytöstä, ulkopoliittisista sotkuista tai maan poliittisen johdon ennalta-arvaamattomasta käytöksestä, ja Krimin liittämisessä oli tätä kaikkea. Ruplan kurssi sukelsi ja keskuspankki joutui käyttämään pelkästään maaliskuun neljäntenä päivänä 11 miljardia dollaria estääkseen ruplan kurssin romahtamisen. Vertailun vuoksi voisi todeta että Sochin olympialaiset maksoivat “vain” 50 miljardia dollaria.

Kesäkuussa keskuspankilla kävi uskomaton tuuri. ISIS alkoi riehua Irakissa ja valtasi öljynjalostamoita. Öljyn hinta nousi väliaikaisesti yli 115 dollariin barrelilta ja ruplan kurssi vahvistui. Heinäkuussa Itä-Ukrainan separatistit ampuivat alas matkustajakoneen, minkä seurauksena EU:n ja USA:n oli vähän helpompi sopia uusista pakotteista. Kuusi venäläistä pankkia joutui pakotelistalle kesän ja syyskuun aikana. Nämä pakotteet eivät aluksi tuntuneet kovin suurilta, ja ajateltiin, että venäläinen pankkijärjestelmä saa valuuttaa muualtakin. Mutta länsimaalaiset pankit dominoivat maailman finanssijärjestelmää. Paljastui, ettei juuri kukaan halunnut lainata venäläisille pankeille, olivat nämä sitten pakotelistalla tai eivät.

Venäläisillä pankeilla ja yrityksillä on huomattava määrä valuuttamääräistä lainaa. Aikaisemmin kun yksi laina erääntyi, ne vain hankkivat uuden lainan. Syksyllä uutta lainaa ei enää saanut, mutta vanhat oli pakko maksaa pois jotta välttyisi konkurssilta. Venäläisten yritysten tulot ovat kuitenkin ruplissa. Maksaakseen velkansa pois ne ostivat valuuttaa ruplilla, mikä johtaa melko automaattisesti ruplan kurssin heikkenemiseen. Samanaikaisesti keskuspankki jatkoi ruplan tukiostoja, mutta näistä oli jatkuvasti vähemmän hyötyä, koska se ei rajoittanut lainanantoa kotimaisille pankeille. Eli keskuspankki osti valuutalla ruplia ja lainasi nämä pankeille. Pankit kiittivät ja lähtivät ostamaan samoilla ruplilla valuuttaa.

Samaan aikaan myös öljyn hinta lähti merkittävään laskuun. Syyskuun alusta hinta on laskenut noin 45 % eikä muutosta ole näköpiirissä. Ruplan kurssi riippuu vahvasti öljyn hinnasta, sillä se on Venäjän tärkein (ja lähes ainoa) vientituote. Moni muukin maa on riippuvainen öljyn viennistä, mutta täysin sillä ei voida ruplan kurssin laskua selittää. Esimerkiksi Norjan kruunu on laskenut tänä vuonna vain noin 10 %, eikä muissakaan öljynviejämaissa kurssilasku ole ollut lähelläkään sitä mitä se on ollut ruplan kohdalla.

Öljyn hinnan lasku pakotti keskuspankin käyttämään lokakuussa noin 30 miljardia dollaria ruplan tukiostoihin, mutta silti kurssi vain laski. Valuuttavarantojakaan ei näyttänyt riittävän loputtomiin, joten keskuspankki päätti päästä ruplan kellumaan marraskuun alussa. Mutta rupla ei osannut kellua vaan lähti uppoamaan. Päivästä toiseen ruplan arvo laski prosentin tai pari ja rahan eräs tärkeimmistä ominaisuuksista, arvon säilyttäminen, oli mennyt. Jokainen henkilö tai yritys joka ei vielä ehtinyt siirtää säästönsä valuuttaan alkoi vähintään harkita asiaa. Valuuttapako kiihtyi, ruplan kurssin lasku ohitti öljyn hinnat. Varovainen paniikki valtasi markkinat.

Tapahtuma, joka aiheutti eilisen verilöylyn Venäjän markkinoilla, sattui jo viime perjantaina. Pakotelistalle joutuneella valtio-omisteisella öljyjätti Rosneftilla on ollut jo pitkään vaikeuksia rahoittaa ulkomaanlainojaan. Vuonna 2013 se osti 55 miljardilla dollarilla BP:ltä heidän yhteisyrityksensä TNK-BP:n. Nykyään kaikki Rosneftin osakkeet saa ostettua noin 60 prosentilla tuosta kauppahinnasta, mutta velat se joutuu silti maksamaan. Rosneftin toimitusjohtaja Igor Sechin, joka tunnetaan paremmin läheisistä suhteistaan Putiniin kuin liikemieslahjoistaan, pyysi yhtiölleen 42 miljardin dollarin lainaa jo elokuussa. Venäjän finanssiministeriöstä löytyy kuitenkin myös päteviä ihmisiä, ja päätös Rosneftin lainasta saatiin toistaiseksi estettyä. Mutta 21. joulukuuta Rosneftilta on erääntymässä 7 miljardin dollarin laina, eikä valtiokapitalismin kruunujalokiveä voi päästää tekniseen konkurssin tilaan. Alkuperäinen suunnitelma yhtiön rahoittamisesta sosiaalietuuksien maksamiseen tarkoitetusta varmuusvarastosta olisi kuitenkin ollut poliittisesti riskialtis liike jopa Venäjän kaltaisessa yhteiskunnassa, jolta uupuu riippumaton media. Oli kikkailun aika.

Perjantaina Rosneft julisti 10,8 miljardin dollarin joukkovelkakirjojen myynnin. Samaan aikaan keskuspankki kertoi 15. joulukuuta pidettävästä laina-annista, jossa Rosneftin velkakirjat hyväksytään pantiksi valtion obligaation tavoin. Eli kuka tahansa voi ostaa Rosneftin velkakirjoja, pantata ne keskuspankille, tehdä rahaa tavanomaisessa pankkitoiminnassa ja saada lopulta Rosneftin velkakirjat takaisin. Näin ollen keskuspankki rahoittaa suoraan Rosneftia (mikä ei todellakaan ole keskuspankin tehtävä) ja kaikkia välikäsiä jotka vain tarttuvat tilaisuuteen.

Koska kaikki tietävät, että Rosneftilta erääntyy suuri valuuttalaina lähiaikoina, oli selvää että kyseinen operaatio näkyy hyvin pian ruplan kurssissa. Käytännössä tämä toimenpide oli keskuspankin käänteinen tukiosto, jolla se heikentää ruplan kurssia vähintään 7 miljardin edestä. Vaikka nämä rahat eivät vielä markkinoille eilen tulleetkaan, markkinat spekuloivat kurssin vääjäämättömällä laskulla, ja ruplan kurssi romahti 12,5 % niin kuin Rosneft olisi jo markkinoilla. Keskuspankki ei todennäköisesti tätä halunnut tehdä, mutta luulen, että maan johdolle Rosneftin kohtalo oli tärkeämpi ja Venäjällä keskuspankki on riippumaton vain silloin kun toisin ei sanota.

Rupla lähti vapaaseen pudotukseen, eikä sille näyttänyt tulevan loppua. Keskuspankki kokoontui hätäkokoukseen keskellä yötä ja päätti nostaa ohjauskorkoa 10,5 % -> 17 %. Ohjauskoron nosto yleensä tukee kotimaisen valuutan kurssia usealla eri tavalla. Ensinnäkin se houkuttelee ulkomaalaisia sijoittajia, jotka ostavat ruplia ja lainaavat niitä venäläisille yrityksille ja kotitalouksille koska korko on suurempi kuin missään länsimaassa. Tällä hetkellä tämä mekanismi ei tosin toimi, koska kaikki ovat niin varuillaan pakotteista ja Venäjän yleisestä talouskehityksestä. Toiseksi ohjauskoron nosto hillitsee inflaatiota ja tukee näin ruplan kurssia (en ole ihan vakuuttunut toimiiko tämäkään nyky-Venäjällä, mutta jätän aiheen käsittelyn graduuni). Kolmanneksi ohjauskorko heikentää mahdollisuuksia tienata spekuloimalla ruplaa vastaan. Jotta ruplan halpenemisesta pääsisi hyötymään, pitää ottaa ruplia lainaksi, ostaa valuuttaa, ja toivoa että ruplan kurssi on selvästi heikompi kuin laina pitää maksaa takaisin. Ohjauskorko vaikuttaa suoraan tämän ruplalainan hintaan.

Markkinoiden avauduttua tänään rupla sai hetkeksi osan arvostaan takaisin, mutta jo keskipäivän mennessä se oli jo taas halvempi kuin maanantain päätteeksi. Mikä meni pieleen? Koronnosto oli yksinkertaisesti riittämätön. Kuvittele että sinulla on 1000 ruplaa. Voit tallentaa sen pankkiin ja saada noin 17 % vuosituoton. Tai sitten voit ostaa valuuttaa joka tuo nykyisessä paniikki-ilmapiirissä saman tuoton muutamassa päivässä. Esimerkiksi Ruotsin keskuspankki nosti sen ohjauskoron hetkellisesti 500 %:iin vuonna 1992.

Ohjauskorko vaikuttaa kuitenkin suoraan myös maan reaalitalouteen. Asuntolainat ja yritysten korkomaksut seuraavat melko suoraan ohjauskorkoa. Tänä yönä venäläisessä sosiaalisessa mediassa nähtiin mielenkiintoinen ilmiö kun ihmiset kaivoivat keskellä yötä asuntolainasopimuksensa esiin, lukivat pikkupräntin ja kertoivat maailmalle kävikö hyvin (kiinteä korko) vai huonosti. Nykyisessä taloustilanteesta ohjauskoron nostosta seuraa konkurssiaalto. Palkat tai yritysten tulot eivät ole ensi vuonna kasvamassa. Inflaatio nousee vähintään 12 %:iin. Ohjauskorko on yli kolminkertaistunut vuoden aikana. Länsimaista käsin tätä voi olla vaikeaa ymmärtää. Kun täällä talous hidastuu, niin inflaatio ja korot laskevat, joten paikallaan polkevien tulojen kanssa on helpompi pärjätä.

Venäjä ei kuitenkaan tuota juuri mitään tavaroita, joita muu maailma haluaisi ostaa. Ruplan kurssin lasku ei siis auta kotimaista vientiä. Venäjä myös tuo suurimman osan kulutustavaroistaan ja investointihyödykkeistään ulkomailta jolloin ruplan halpeneminen nostaa inflaatiota: Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että 1 % ruplan lasku nostaa inflaatiota 0,1 %:lla seuraavalle vuodelle.

Eikä käännettä parempaan ole heti luvassa. Joulukuussa Venäjällä erääntyi valuuttalainoja 30 miljardin dollarin edestä, mikä rasitti ruplan kurssia. Tammikuussa lainoja erääntyy vain 5 miljardia, mutta helmi- ja maaliskuussa 15 ja 11 miljardia. Lisäksi on epävarmaa, miten käy Venäjän kaasutuloille. Venäjä myy kaasunsa Eurooppaan hinnalla, joka on osittain sidottu öljyn hintaan 6-9 kuukauden viiveellä. Gazpromin sopimukset ovat harvoin julkisia ja eri arvioiden mukaan 40-80 % kaasusopimuksista on sidottu tällä tavalla öljyyn. Öljyn hinnan lasku näkyy kaasun hinnassa siis vasta talvella ja keväällä, enkä tiedä ovatko markkinat siirtäneet tämän jo hintoihin (koska sopimukset ovat salaisia).

Ruplan kurssi ei siis ainakaan ole vahvistumassa ellei öljyn hinnoissa tapahdu jotain ennalta-arvaamatonta. Keskustelut Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellosta vaikutuksesta Suomeen talouteen voidaan lopettaa, koska juuri kukaan ei Valion juustoja olisi nykyisellä kurssilla ostanut muutenkaan. Suomen viennillä on tulossa pitkä kuiva kausi tai pahimmillaan samanlainen romahdus kuin vuonna 1991. Venäläisiä turisteja ei ensi vuonna tarvitse kaupoissa juuri väistellä.

Venäläisillä on edessään vyön kiristäminen. Inflaatio laukkaa, tulot laskevat ja pitkän aikavälin kasvu näyttää entistä huonommalta investointien huvetessa. Putin lupasi kasvua ja vakautta. Kasvua ei ole, markkinoilla on paniikki. Aika näyttää miten tämä vaikuttaa Venäjän poliittiseen järjestelmään.