Asumiskustannukset Venäjän presidenttivaalien teemana

Tänään venäläisessä sosiaalisessa mediassa alkoi kiertämään video, jonka käsikirjoituksena toimii bloggari Vladislav Naganovin postaus. Kirjoituksessa tartutaan Putinin lausuntoihin hänen viimeisessä kyselytunnissa viime joulukuussa, jossa hän haukkuu virkamiehiä asumiskustannusten noususta ja kertoo hallituksensa tarttuneen ongelmaan kun se vähän aikaa sitten tuli ilmi. Putin on antanut vastaavanlaisia lausuntoja, joka vuosi vuodesta 2001 lähtien joten ongelma ei ole uusi, eikä sille olla tehty mitään - hinnat ovat jatkaneet räjähdysmäistä kasvuaan. Tässä kirjoituksessa yritän kertoa lyhyesti mitä nämä asumiskustannukset pitävät sisällään, paljonko ne oikeastaan ovat kasvaneet ja miksi tämä on vuodesta toiseen Venäjän suurimpia poliittisia kysymyksiä.

Asumiskustannuksilla ei tarkoiteta tässä yhteydessä vuokria tai asunnon hintoja vaan muita asumiseen liittyviä kustannuksia: Sähkö, vesi, lämmitys, viemäröinti, jätehuolto, remontointi, puhelinverkot, siivous ja muut vastaavat palvelut. Vuonna 2010 keskivertovenäläinen maksoi noin 25 euroa kuukaudessa asumiskustannuksia, mikä ei vaikuta paljolta.

Kuvassa y-akselilla on kuukausittainen euromäärä/kk/asukas, x-akselilla Euroopan maita, vasemmalta oikealle Tanska, Itävalta, Saksa, Hollanti, Italia, Irlanti, Iso-Britannia, Ranska, Belgia, Ruotsi (85e/kk), Kreikka, Slovakia, Slovenia, Puola, Espanja, Kypros, Suomi (50e/kk), Viro, Portugali, Kroatia, Turkki, Liettua, Latvia, Venäjä vuonna 2010, Bulgaria, Venäjä vuonna 2005. Tiedot vuodelta 2005.

Venäläisten tulot ovat kuitenkin selvästi pienimmät kuin Euroopassa keskimäärin. Vuonna 2010 venäläiset käyttivät 11% käytettävissä olevista tuloistaan näihin palveluihin:

Kuvassa y-akselilla on asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista tuloista, x-akselilla maat vasemmalta oikealle: Puola, Viro, Bulgaria, Venäjä 2010, Tanska, Norja, Venäjä 2005, Turkki, Kroatia, Liettua, Latvia, Itävalta, Slovenia, Saksa, EU keskimäärin, Italia, Hollanti, Ranska, Irlanti, Belgia, Kreikka, Ruotsi (noin 7%), Iso-Britannia, Portugalia, Espanja, Kypros ja Suomi (4,2%).

Kun otamme huomioon vielä Venäjän valtavat tuloerot ymmärrämme miksi asumisen kustannukset ovat erityisesti köyhille iso pala nieltäväksi. Mistä suuret hinnat sitten johtuvat? Tähän on muutamia syitä ensinnäkin, kuten Suomessakin, veden, lämmön, jätehuollon ja sähkön tuotanto ovat valtion omistamia laitoksia. Nämä ovat luonnollisia monopoleja - putkiston rakentaminen on kallista, mutta itse resurssien toimittaminen halpaa. Laskevissa skaalatuotoissa keskimääräiset kustannukset ovat sitä pienemmät mitä enemmän tuotetta myydään. Monopolien hinnoittelua on kuitenkin säännösteltävä, jotta se ei käytä määräävää markkina-asemansa asiakkaidensa kustannuksella rikastumiseen. Länsimaissa useinmiten käytetty monopolisäänöstelymuoto on kaksiosainen tariffi, jossa monopoli laskuttaa kiinteät kustannukset kuukausimaksuilla ja loput kustannukset käyttöperusteisesti. Näin toimi vaikka Suomen sähkösiirtomarkkinat  siirto ja kulutushintoineen ennen sähkön myynnin vapauttamista. Venäjän lainsäädäntö on tässä asiassa pahasti ajastaan jäljessä ja hintasäännöstely perustuu puhtaasti kustannuksiin, jolloin laitoksilla ei ole kannustinta tehostaa toimintaansa.

Venäläinen rakennuskanta on hyvin vanhentunutta ja vaatii valtavasti korjauksia. Jätehuolto, hissihuolto ja monet muut palvelut ovat kunnallisia monopoleja, jotka ovat paitsi tehottomia, myös loistavia kohteita harrastaa korruptiota tai paikata paikallisen budjetin menoeriä.

Kuvassa y-akselilla on indeksiluku kustannuksille (2000=100) ja x-akselilla vastaavat vuodet. Käyrät kuvassa ylhäältä alas ovat: Vihreä=vesi ja viemärimaksut, tummansininen=lämmitys, punainen=huolto ja korjaukset, vaaleansininen=maakaasun kuukausimaksu, musta=sähkön hinta asunnoissa, joissa hellat ja uunit eivät toimi sähköllä.

Venäjällä kuluttajahinnat ovat nousseet 2,9 kertaisesti vuosina 2000-2010. Samanaikaisesti asumiskustannukset ovat nousseet 9,2 kertaisesti. Keskivertoinflaatio ajanjaksolla oli 12,4%, mutta asuinkustannukset nousivat keskimäärin 28,7%. Väestön tulot kasvoivat keskimäärin 27% vuodessa vuosina 2000-2007, mutta vuonna 2009 tulot laskivat. Tästä huolimatta asuinkustannukset nousivat 17,6% vuonna 2009, joten hintojen nousu ei ole selitettävissä pelkästään palkkojen ja tulojen kasvulla.

Kuvassa y-akselilla on hintaindeksi (2000=100) ja x-akselilla vuosiluku. Käyrät ovat: punainen=asumiskustannukset, sininen=kaasun raaka-ainehinta, vihreä=lämmitysenergia, purpura=sähkö, musta=kivihiilen raaka-ainehinta.

Tämän kuvion perusteella myöskään raaka-aineiden hintakehitys ei selitä hintojen nousua. Niiden hinta nousi kymmenessä vuodessa 3-4 kertaisesti, mutta asuinkustannukset nousivat kymmenkertaisesti. Ongelma on pitkälti tehottomissa monopoleissa, korruptiossa ja huonossa lainsäädännössä. Tosin kun Putin väitti, ongelma ei ole uusi. Päinvastoin, hän on paljastanut olevansa täysin kyvytön sen hoitamiseen presidenttinä tai pääministerinä.

Lähteet: http://www.forbes.ru/ekonomika-opinion/finansy/61899-kto-kontroliruet-rost-tarifov-zhkh
http://www.forbes.ru/ekonomika-opinion/finansy/60335-pochemu-rastet-stoimost-kommunalnyh-uslug
David Begg: Economics, 8th edition.