Juhannuksesta ja uudesta työsuhteestani johtuen tällä viikolla vähän lyhyempi uutiskatsaus. Aiheen Kirovin alueen kuvernöörin lahjusepäilyt ja Venäjän median brexit-reaktioita.
Kirovin alueen kuvernöörin pidätys
Viikon suurin uutinen tuli perjantaina, kun Kirovin alueen kuvernööri Nikita Belyh pidätettiin epäiltynä lahjuksen ottamisesta. Belyh on ainutlaatuinen tapaus venäläisessä politiikassa - aidosti oppositiossa oleva kuvernööri. Venäjän tutkintakomitea oli järjestänyt operaation, jossa heidän versionsa mukaan Belyhille tarjottiin 400 000 euroa kahden yrityksen nimissä. Belyh tapasi tutkintakomitean agentin moskovolaisessa baarissa, otti rahat vastaan ja tämän jälkeen hänet pidätettiin.
Tutkinta on vielä pahasti kesken, syyttäjän pääargumentit ovat jokseenkin tiedossa, puolustus on vasta sunnuntaina antanut ensimmäiset kommenttinsa. Toistaiseksi on olemassa jonkin verran todistusaineistoa siitä, että kyseessä oli pitkään suunniteltu ja harkittu operaatio. Välittömästi pidätyksen jälkeen tiedotusvälineet levittivät tutkintakomitean kuvamateriaalia Belyhin pidätyksestä ja hänen toimittamisestaan tutkintakomitean tiloihin. Jälkimmäinen yksityiskohta on tärkeä, koska toimittajat eivät pääse sisälle kuvaamaan. Materiaali oli siis tutkintakomitean toimittamaa.
Päivän uutislähetyksissä valtavirtamedioissa pidätys oli ykkösuutinen. Yleensä tavalliset TV-uutiset noudattavat kaavaa “mitä hyvää presidenttimme Putin on tänään tehnyt meidän hyväksemme”. PerjantainaPutin aloitti vierailun Kiinassa - tapahtuma, joka yleensä kattaisi kokonaiset uutislähetykset. Se, että Belyhin tapaus nousi ykkösuutiseksi antaa ymmärtää, että operaatio oli koordinoitu myös median kanssa.
Belyhin pidättämispyyntö toimitettiin oikeuteen kello 22.03. Mikäli se olisi toimitettu kolmea minuuttia aikaisemmin, sen olisi käsitellyt päivän päivystävä tuomari. Aikarajan umpeudettua tapauksen hoiti eräs Arthur Karpov - tuomari, joka on tunnettu mm. Magnitskin listalta, Savchenkon oikeudenkäynnistä ja opposition mielenosoittajien tiukoista rangaistuksista. Kaikki poliittisen oikeudenkäynnin ennusmerkit ovat siis olemassa.
Toisaalta se, että oikeudenkäynti on poliittinen, ei sulje pois syytetyn syyllisyyttä. Minulle ei ihan heti tulee mieleen syytä, miksi jonkun alueen kuvernöörin pitäisi vastaanottaa 400 000 euroa käteisenä baaripöydällä.Puolustuksen selitys, jonka mukaan rahat olivat “sponsorin apua” ja olivat tarkoitettu “alueen tarpeisiin” eivät kuulosta uskottavilta.
On myös pohdittava miksi Kremlin haluaisi poistaa Belyhinin virasta juuri nyt. Vaikka hän olikin oppositiossa, hän edusti niin sanottua “pienten tekojen politiikkaa” - yritetään parantaa elämää siellä missä se on mahdollista yrittämättä muuttaa kerralla koko järjestelmää. Mutta korruptio ei ole Venäjän poliittisen järjestelmän sivutuote, vaan sen oleellinen osa: Ihminen joka ei ota lahjuksia on lähtökohtaisesti epäluotettava, koska häntä ei voida uhkailla ja kiristää takaisin ruotuun. Belyh rajoitti toimintansa johtamalleen alueelleen eikä varsinaisesti haastanut Putinin hallintoa federaation tasolla. Korruptioepäily ei tietenkään tee hyvää liberaalille oppositiolle ennen syyskuun parlamenttivaaleja, mutta toisaalta heidän osallistumisensa niihin on muutenkin rajattua eikä gallup-suosio ole kummoista. Joka tapauksessa asiasta on odotettava enemmän yksityiskohtia ennen kuin selvää tilannekuvaa voi muodostaa.
Venäläismedian brexit-reaktioita
Vaikka Venäjän poliittinen johto on pidättäytynyt kommentoimasta brexit-äänestystä, lienee selvää että lopputulos oli Kremlin mieleen. Iso-Britannia on ollut yksi kriittisimmistä EU-maista Venäjää kohtaan, ja sen mahdollinen lähtö EU:sta edesauttaisi pakotteiden poistamista.
Perjantaina venäläinen valtavirtamedia otti äänestyslopputuloksesta kaiken irti. Propagandakoneiston johtaja Dimitri Kiselev kertoi suurille massoille, että “Utopia on ohi… EU on nyt poliittinen hirviö, jolla on totalitäärisiä ambitioita… EU:n kupla on puhkeamassa.”
Maanlaajuinen kanava yksi näytti uutislähetyksessään pätkän Nalle Puh-piirretystä, jota oli muokattu siten, että vuonna 2030 EU:hun liittyvä Ukraina ihmettelee onko siellä enää ketään. Sputnik news kertoi tuloksen kertovan selvästi “Eurooppalaisen projektin ideologisesta ja poliittisesta tappiosta”. Johan Bäckman kertoi venäläismedialle, että hän on varma, että Suomen oma kansanäänestys pidetään jo ensi vuonna. Sen seurauksena Suomi luonnollisesti lähtee EU:sta.
Venäjän talouskehityksen ministerin lausunto, jonka mukaan brexit saattaa vaikuttaa negatiivisesti Venäjän kykyyn korottaa eläkkeitä inflaation tasolle tänä vuonna, jäi vähemmälle huomiolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti