Nemtsovin murha

Eilen illalla Moskovan keskustassa ammuttiin kuoliaaksi oppositiojohtaja Boris Nemtsov. Kyseessä ei ollut pelkkä murha. Kun poliisivaltiossa ammutaan poliitikko julkisella paikalla, valtiovaltaa symboloivan Kremlin edessä, kyse on näyttävästä poliittisesta terrorista. Eikä Nemtsov ollut ainoastaan oppositiojohtaja, hän ymmärsi ettei häntä päästetä osallistumaan kilpailuun ihmisten äänistä. Niinpä hän puhui asioista suoraan, ilman kompromisseja ja oli todellinen toisinajattelija.

Muutama tunti ennen kuolemaansa hän antoi haastattelun Echo Moskvy-radiokanavalle, jossa mainosti opposition järjestämää talouskriisin vastaista mielenosoitusta 1. maaliskuuta. Tässä haastattelussa hän esitti mielenosoituksen teesejä:

-Ukrainan sodan ja Venäjän aggression välitön lopettaminen.

-Rehelliset vaalit, propagandan ja sensuurin lopettaminen.

-Korruption vastainen taistelu.

-Terveys- ja sosiaalimenojen kasvattaminen puolustusmenojen kustannuksella.

Nemtsovin mielipiteet olivat Venäjällä hyvin epäsuosittuja, erityisesti Ukrainan kriisin aikana. Hän otti tietoisen toimiessaan omantuntonsa mukaan ja sai maksaa siitä. Epäilemättä moni tulee epäilemään Venäjän valtion osallisuutta murhaan. Itse en usko että Kreml suoraan oli murhan takana. Nykyään Venäjällä ei harrasteta toisinajattelijoiden teloituksia, mutta yksittäisiä ihmisiä laitetaan varoitusmielessä vankilaan näytösoikeudenkäyntien avulla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettei Kreml ole vastuussa tästä rikoksesta.

Tällä vuosikymmenellä Venäjällä on tehnyt näyttävän paluun vanha, mutta modernisoitu vitsi:

Oikeudenkäynti maahanmuuttajan pahoinpitelystä. Syytettyjen penkillä ovat intellektuellin näköinen mies ja tavallisen näköinen mies. Tuomari pyytää edellämainittua kuvaamaan tapahtunutta:

-Matkustin bussilla. Maahanmuuttaja astui jalkani päälle. Ajattelin että jos hän ei kolmen minuutin sisään nosta jalkansa ja pyydä anteeksi, lyön häntä. Katsoin kelloa, yksi minuutti, kaksi minuuttia, kolme minuuttia. Ei mitään, siksi löin.

Tuomari pyytää tavallisen näköistä miestä selittämään miksi hän liittyi pahoinpitelyyn:

-Kuvitelkaa tilanne. Ajan bussissa, näen miehen ja mamun sen vieressä. Mies vilkuilee vuorotellen kelloa ja mamua. Sitten hän lyö. Ajattelin että se alkoi nyt koko maassa.

50-luvulla samaa vitsiä kerrottiin juutalaisista, kun Neuvostoliitto “paljasti” heidän salaliiton. Samaa vitsiä voidaan kertoa mistä tahansa ihmisryhmästä joka on joutunut valtiollisen median hampaisiin, sillä se kuvaa hyvin venäläisen propagandakoneiston vaikutusta: Ihmisille kerrotaan kuka on vihollinen ja kaikki ikään kuin jäävät odottamaan milloin asialle vihdoin saa tehdä jotain. Samanlainen vaikutus on ollut Venäjän median lietsomalla hysterialla ja vihalla Ukrainaa ja kaikkia sitä ymmärtäviä kohtaan. Uskon että tämä koitui Nemtsovin kohtaloksi. Kremlin lietsoma propaganda antoi ymmärtää, että kaikki jotka vastustavat avoimesti Venäjän politiikkaa ovat kansanpettureita joiden vahingoittamista ei katsota kovin pahalla.

Nykyinen hallinto on luonut poliisivaltion, jonka ensisijainen tarkoitus on suojella vallassa olevaa hallintoa. Sitä ei ole tarkoitettu, eikä se ole kykeneväinen suojelemaan kansalaisia terrorismilta tai tässä tapauksessa heidän turvallisuutta pääkaupungin ydinkeskustassa.

Venäjällä on riittänyt poliittista väkivaltaa koko 2000-luvun ajan. Niistä toimittajien ja toisinajattelijoiden murhista ja pahoinpitelyistä on helppo ennustaa miten tämän rikoksen selvittelyssä tulee käymään: Asialla on ollut 2-3 pikkurikollista jotka saadaan kiinni kuuden kuukauden sisällä. Venäläiset propagandistit kertovat meille että murhan takana olivat Venäjän viholliset jotka haluavat mustamaalata Venäjän maineen. Tutkintaa jatkuu pari vuotta. Oikeudenkäynnissä syyttäjällä on kerrankin pitävät todisteet, mutta salaliittoteoriat leviävät koska kukaan ei (hyvästä syystä) luota Venäjän oikeuslaitokseen. Jutun käsittely päättyy noin 3-4 vuoden kuluttua kun suuri yleisö on jo unohtanut sen koskaan tapahtuneen. Syylliset tuomitaan, murhaan tilaajista emme koskaan saa tietää mitään.