"Kyllä, herra presidentti!"

Poliittinen satiiri hävisi venäläisiltä TV-kanavilta lopullisesti vuonna 2002. Silloin NTV-kanavalla pyörinyt nukketeatteria ja videopätkiä yhdistävä kärkäs ja tuoretta presidenttiä usein arvosteleva satiiriohjelma “Nuket” (Куклы) poistui ohjelmistosta. Sen jälkeen poliittisen johdon kustannuksella huumoria tekevät julkaisut ovat siirtyneet joko nettiin tai yksityisten yritysten toimistoseinille.

Satiirin puute nousi hiljalleen yhdeksi argumentiksi aina kun keskusteltiin siitä onko Venäjä enää demokraattinen valtio. Vuoden 2010 vaihteessa ykköskanava näytti parhaaseen katseluaikaan animaation Putinissa ja Medvedevista laulamassa venäläisen kansallisperinteen mukaisia riimejä (Частушка). Lyhyessä animaatiossa pilailtiin ainoastaan ulkomaalaisten poliitikoiden kustannuksella.

Tänä keväänä tapahtui kuitenkin jotain outoa. 4. maaliskuuta NTV-kanavalla näytettiin poliittinen sketsiohjelma “Kyllä, herra presidentti”, jonka ainoa päähahmo oli Putin itse. Se, että ohjelma nähtiin juuri NTV-kanavalla on ironista ja hämmentävää. NTV arvosteli voimakkaasti Putinia vuoden 2000 presidenttivaalien alla ja jatkoi samalla linjalla Toisen Tsetshenian sodan aikana. Niinpä sen omistaja pakotettiin myymään kanava valtiovaltaa lähellä oleville tahoille ja vallan vahtikoira muuttui oppositiota jahtaavaksi snautseriksi. Viime aikoina NTV on profiloitunut skandaalikäryisten “dokumenttielokuvien” tekemisessä, joissa paljastetaan opposition johtajien olevan joko jenkkien tai georgiolaisten maksettuja kätyreitä, samaan aikaan kun valtakunnallinen ykköskanava, jolla on eniten virallisia kytköksiä valtioon, on vältellyt virallisen totuuden pahimpien ylilyöntien agitointia.

Ohjelman ilmestymisen jälkeen venäläiset blogit täyttyivät sen arvosteluista ja  varovaisista kehuista. Putinin lehdistösihteeri Peskov kommentoi ohjelmaa heti ensi-iltaa seuraavana aamuna. Hän kertoi Putinin nähneen ohjelman etukäteen ja pitäneen “ohjelman toisista kohdista enemmän kuin toisista”. Lisäksi Peskov totesi ettei Putin vaikuttanut ohjelman lopulliseen sisältöön. Kuinka mukavaa että presidentti, tuo perustuslaillisten oikeuksien puolustaja, on niin jalomielinen ettei vaikuta massamedian julkaisujen sisältöön. Ja kuinka söpöä onkaan kun virallisesti yksityinen TV-kanava toimittaa ohjelmansa presidentin kansliaan tarkastettavaksi. Tällaisesta vallan ja median harmoniasta voivat dekadentin Lännen ilkka kanervat vain unelmoida.

Mikä itse ohjelman sisältö sitten oli? Venäläisen internetin mielestä se oli joko hampaatonta huumoria tai aitoa, joskin varovaista kritiikkiä Putinia ja hänen järjestelmäänsä kohtaan. Olen suomentanut suurimman osan ohjelman sketseistä ja sijoittanut linkin kyseiseen kohtaukseen suomennoksen ensimmäiseen sanaan. Jokainen voi sitten itse päätellä onko kyseessä aito satiiri vai jotain muuta. Vitsi ei tunnetusti selittämällä parane, joten tämän tekstin lukeminen kannattaa lopettaa viimeistään nyt. Jos kuitenkin luette, kertokaa toki minullekkin mitä mieltä tästä pitäisi olla.


Putin ui residenssinsä uima-altaassa samalla kun TV-kanavan ryhmä kuvaa hänen haastattelua. Kesken kaiken uima-altaan päädystä nousee sukeltaja saviruukun kanssa: “Vladimir Vladimirovich, löysimme sen. 300-luvulta.” Putin huitoo käsillään sukeltajan pois ja sanoo: “Mutta mitä varten nyt? Miksi juuri nyt?” Sitten Putin vilkaisee hermostuneesti toimittajia ja imitoi sormillaan saksilla leikkaamista.

Putin katsoo yksin televisiota sohvaltaan. Elokuva on juuri päättynyt: “No niin, ja sanovat vielä ettei televisiosta tulee mitään hyvää”. Elokuvan loputtua telkkarista alkaa seuraavan talkshown esittely: “Tänään Sielu nurinpäin-ohjelmassa: Elena työskentelee talonmiehenä ruokapalkalla. Seitsemännen keskenmenon jälkeen hän päätti vaihtaa sukunimeään, mutta tämä ei tuonut hänelle onnea. Hänen aviomiehensä vapautui vankilasta ja asuu nyt Elenan siskon kanssa. Studiossamme on tänään Elena, hänen aviomiehensä sekä sokea perheenrikkojasisko.” Heti seuraavan ohjelman alettua Putinin ilme kiristyy ja hän alkaa etsimään sohvan tyynyjen seasta jotain. Haluttua esinettä ei löydy, joten Putin kävelee viereiseen huoneseen ja palaa sieltä kännykään puhuen. Edellinen ohjelma vaihtuu välittömästi Jazz-aiheiseksi ohjelmaksi. Putin kiittää ja pyytää samalla että äänevoimakkuutta laskettaisiin vähän.

Venäjän kansallisuuden saanut ranskalainen näyttelijä Gerard Depardieu soittaa sketseissä Putinille keskellä yötä peräti neljä kertaa. Putin vastaa sängystään joka kerta ja toteaa lopuksi itsekseen että näkisi mielummin painajaisia:

“Kyllä Gerard. Gerard kuinka kauan jaksat vielä ryypätä Venäjän passin kunniaksi? Ei, minä en tule sinne. Kyse ei ole rahasta, minulla on huomenna töitä. Joo, hei hei.”

“Haloo. Ei Gerard, älä tule luokseni. Sinua ei kuitenkaan päästetä sisään. Minä tiedän kyllä kuinka sinä rakastat Venäjää. Ei silti tarvitse tulla. Et saa ostettua viina mistään keskellä yötä. Minä en ryhdy soittamaan kenellekkään, anna anteeksi. Minäkin ihailen sinua. No niin, heippa.”

“Gerard kuule, sinä olet jo... Kenen kanssa sinä tappelit? Hakkasitte yhdessä homoja? Miksi te ylipäänsä olitte niiden kanssa tekemisissä? Mistä propagandasta sinä oikein puhut? Kuule, kaikki venäläiset eivät kulje kaduilla ikoneita kantaen. Ei, sinä et tuottanut minulle pettymystä. Älä itke. Tilaa itsellesi taksi ja lähde kotiin. Hyvää yötä.”


Putin on kirjastossaan sanelinlaite kädessään keksimässä hänelle tyypillisiä karkeita ja nokkelia vastauksia toimittajien kysymyksiin: “Miksi te syötte räkää? Ei, tälläinen on ollut jo.” “Miksi te kaadatte limua lattialleni? Ei, tylsää.” “Täytyy muistaa: Robert Pattison on yksi henkilö, mutta Edward Cullen on täysin eri henkilö” Putinin ilme kirkastuu hetkeksi. “Huvittavaa, mutta tuon ymmärtää vain Dvorkovich (Presidentin nuorehko neuvonantaja).” “Mitä varten yritätte esittää että Ramzan [Kadyrov] on Sauron?” Putin naurahtaa lausahdukselleen ja kuuntelee sen uudestaan sanelulaitteltaan parin kertaan.

Putin vastaa toimittajalle kysymykseen työhuoneessaan: “Tietenkin ymmärrän ruuhkaongelman Moskovassa olevan varsin vakava. Ja kaikki nämä teiden sulkemiset autosaattuettani varten ovat moskovolaisille kuin luu kurkussa, ja minullekkin miinusta karmaan. Siksi olen päättänyt ryhtyä äärimmäisiin toimenpiteisiin. Olen päättänyt siirtyä metron käyttäjäksi. Minulla on jo metrolippuja. Oma vaunukin löytyy jo. Itseasiassa oma metrolinjakin löytyy jo, mitä sitä salailemaan.”

Putin katselee hermostuneen näköisenä papereita työhuonessaan jonkun virkamiehen seuratessa hiljaa sivusta. “Kuvitella, ihminen on ollut valtiovarainministeriössä töissä ja varastanut niin paljon. Teloittakaa hänet ampumalla.” “Kyllä herra presidentti” virkamies vastaa ja poistuu huoneesta. Putin pudistaa pätään ja toteaa: “Mikä neropatti.” Hän painaa sisäpuhelimen nappia ja sanoo: “Olkaa hyvä ja teloittakaa tämäkin neropatti ampumalla”. “Kyllä herra presidentti.” Putin näyttää vähän hämmäntyneeltä ja pettyneeltä: “Ympärilläni työskentelee pelkkiä neropatteja.”

Paikalliset virkamiehet esittelevät Putinille pientä taajamansa TV-kameroiden edessä.
Putin: “Mielenkiintoisa, leipä siis maksaa teillä kuusi senttiä?”
Virkamies: “Valkoinen leipä kyllä, ruisleipä maksaa neljä senttiä. Sovimme viljan toimittamisesta paikallisilta tuottajilta, ilman välikäsiä, niin kuin pyysittekin.”
Putin: “Ja taksit ovat teillä Land Cruisereita. Ja dollaritkin maksaa teillä vain kymmenen rupla, vai?”
Tässä vaiheessa kuvaan ilmestyy vanha mummo käsissään setelipino josta hän heittelee seteleitä kadulle: “Ai kun on hyvä olla, eläke on niin valtava. En tiedä mihin saisin sen käytettyä.”
Putin (avustajalleen): “Okei Sasha, meidän on mentävä, meidän täytyy kiertää vielä puoli maata. Ja laittakaa asiat täällä järjestykseen.”

Putin saapuu maastoautolla huvilan eteen jossa useat toimittajat ovat odottamassa. Hänellä on päällään maastohousut ja talvitakki jota jokin villipeto on raadellut selästä.

 Putin: “Hyvää iltaa. Pahoittelen myöhästymistäni. Lähikylästä tuli tieto häirikkökarhusta. Häirikkökarhu on kyläläisille pahempi uhka kuin jaguaari.”

Toimittaja: “Eli te ammuitte karhun?”

Putin: “Kuka tahansa voi ampua karhun. Minä laitoin sen takaisin nukkumaan. Jokin järjestys täytyy olla. Karhujen on nukuttava talvella.”


Putin grillaa lihavartaita huvilansa takapihalla toimittajien seurassa: “Meillä avautui täällä lähistöllä halal-lihakauppa. Ostan lammasta nykyään ainoastaan sieltä. Huikeaa lihaa. Mutta tiedättehän, lammas täytyy osata valmistaa oikein. Hetkeksi kun päästää silmistään, se kuivuu. Muistan kun viime kesällä grillasimme lihavartaita ja minulle soitti virkamies kalastuselinkeinolaitokselta. Heillä Kamtshatkan niemimaalla oli sattunut onnettomuus taimenkasvatuslaitoksessa. Siellä kuoli.. etten valehtelisi... 12548 taimenta. Se on 3,5 prosenttia koko Venäjän kalakasvatuslaitosten vuosittaisesta tuotannosta. No, sillä aikaa kun selvittelin tätä ongelmaa, lammasvartaat kuivuivat. Toisin sanoen ei tullut lasta eikä paskaa.

Putin leikkii kokouspöydän äärellä “arvaa kuka”-leikkiä, jossa jokaisen osallistujan otsaan liimataan paperilappu, jossa lukee jonkun henkilöhahmon nimi. Pelaajan on sitten arvattava kenen nimi hänen otsassaan lukee kysymällä kysymyksiä johon muut saavat vastata joko kyllä tai ei. Putinin otsassa lukee “Sergei Mironov”, Oikeudenmukainen Venäjä-pseudo-oppositiopuolueen puheenjohtajan nimi.
Putin: “Hyvä on, aloitetaan. Olenko ihminen?”
Muut: “Kyllä kyllä.”
Putin: “Olenko mies?”
Muut: “Kyllä, tietty.”
Putin: “Olenko ehkä poliitikko?”
Muut: “Voimme ehkä sanoa joo.”
Putin: “Olenko venäläinen poliitikko?”
Muut: “Kyllä kyllä.”
Putin: “Olen valtapuolueen puolesta? Vai oppositiossa?”
Muut pelaajat eivät osaa sanoa mitään.

Putin herää kotisohvaltaan, lähtee pimeässä kävelemään ja lyö jalkansa tuoliin. Kivun huuto tuo paikalle kuusi henkilövartijaa. Putin sanoo kaiken olevan kunnossa. Hetken kuluttua tuoli on nuotiossa takapihalla.

Putin päättää myöhäisillan kokouksen virkamiesten kanssa, kiittää heitä ja kertoo jäävänsä työskentelemään vielä hetkeksi työhuoneeseen. Virkamiesten lähdettyä Putin kaivaa piilosta termostaattipullon joka heijastaa yläpuolelleen hologrammin. Hologrammi kertoo Putinin huomiota odottavat työtehtävät. Seuraavassa kuvasarjassa Putin kiipeää ylös kommandovaatteissa tornin seinää pitkin. Tornin huipulla on ikkuna jossa on kalterit.
Putin: “Silvio, Silvio!”
Berlusconi: “Vihdoinkin!”
Putin ojenataa kaltereiden läpi lehden: “Ota siitä, sellainen kuin pyysit.”
Berlusconi: “Mihin minä tarvitsen tätä pornoa? Minä pyysin apua.”
Putin: “No mitä minä voin tehdä? Sinä teit rikoksen ja sen takia sinua rangaistaan.”
Berlusconi: “Osta Italia. Vapauta minut.”
Putin: “Olet tullut hulluksi. Olkoot, minun täytyy mennä. Anna anteeksi. Muuten, pornolehdellä on kuuden kuukauden tilaus voimassa.”
Berlusconi: “Aa, no hyvä on sitten.”
Putin hyppää tornista alas ja lentää kohti kuuta.

Tämän sketsiohjelman kantava teema ei käy selvästi ilmi yhdestäkään sketsistä: Jokaisessa kohtauksessa presidentti on yksin. Välillä hänen seurassaan on hiljaisia virkamiehiä, avustajia ja toimittajia, muttei koskaan vaimoa tai kahta tytärtä. Putin nukkuu yksin.