Oodi ensimmäiselle jääkärijoukkueelle.

Kerran puolessa vuodessa puolustusvoimat antavat meidän julkaista abikronikkatyylisen rotaatiojulkaisun, jossa kotaan jokaisen joukkuen/osaston itse kirjoittama esittely. Kun tänä vuonna briifissä sitten kerrottiin, että esittelyteksti pitäisi taas kirjoittaa ja joukkuejohtaja kysyi kuka sen haluaisi tehdä vieressäni istuvan henkilön käsi nousi ylös. Sen sormi osoitti minua. Joo, sanoin, mulla on idea valmiina ja lupasin tuoda tekstin koeluettavaksi pian. Idea oli tosiaan pyörinyt päässäni jo siitä lähtien kuin kirjoitin joukkuen edellisen esittelyn. Siihen aikaan telkkarissa pyörii Big Brother ja lähes koko joukkue seurasi sitä. Mielestäni suljettu talo, jonka asukkaita seurataan ja rauhanturvaajien leiri, jossa yksityisyyttä ei ole oman sängyn ulkopuolella olivat konsepteina niin samanlaisia, että sitä oli pakko soveltaa. Teksti vaikuttaa erillaiselta, mutta loppujen lopuksi se on vain samanlainen kooste sisäpiiri vitseistä kuin kaikki muutkin tekstit, eli sen verran formaattia piti kunnioittaa. Ja tässä se on (nimiä on muutettu kun en jaksa kysyä lupaa keltään tän julkaisemiseen):

"Etelärintamalla ei mitään uutta" on Syksyllä SubTV:llä paljon kohua etukäteen aiheuttanut alkava reality-sarja
suomalaisista rauhanturvaajista Kosovossa. City-lehden hovitoimittaja Anna Perho kävi haastattelemassa ohjelman tuottajat Mikko Räsäsen ja Misha Lagerstedtin.

A.P -Mikko Räsänen, sinut tunnetaan parhaiten Big Brotherin päätuottajana. Misha Lagerstedt on taas yksi Pelastajat-sarjan tuottajista. Mistä
projekti sai alkunsa?
M.R -Subin pikkujouluissa päädyin Mishan kanssa samaan pöytään ja pienessä nousuhumalassa aloimme heittää läppää siitä miten saisimme yhdistettyä BB:n ja pelastajat-sarjan. Hauskaa oli, mutta juttu jäi pitkään aikaan unohduksiin.
M.L -Sitten yks päivä mä näin uutisissa jutun Kosovon mellakoista ja mulla välähti heti!
Soitin saman tien Mikolle ja sanoin, et hei, tää on meiän juttu. Siellä suomalaiset
sotilaat asuu samassa leirissä, saadan mahtava yhdistelmä BB:n päiväkirjahuoneen avautumista ja Pelastajat-sarjan toimintaa. Mikko soitti sitten kanavan johdolle ja ne näytti vihreää valoa.

A.P -Sarjassa seurataan puolen vuoden ajan ensimmäisen jääkärijoukkueen elämistä ja olemista. Miten päädyitte valitsemaan juuri tämän ryhmän?
M.L -Otimme yhteyttä Puolustusvoimiin ja saimme vähän taustamateriaalia rauhanturvaajien tehtävistä. Tässä vaiheessa meillä tuli selväksi, että haluamme kuvata nimenomaan jääkärijoukkuetta, koska nämä partioivat jatkuvasti alueella. Sieltä oli pakko tulla käytistä matskua.
M.R -Kesällä sitten kävimme paikan päällä katsomassa menoa Camp Cristiinassa.
Kärkijoukkue tuntui heti hyvältä vaihtoehdolta kun sieltä löytyi kiintiömaahanmuttaja
ja nainen. Muutenkin joukosta löytyi paljon erillaisia ihmisiä eri puolelta Suomea ja tekemisen meininki oli kova. Oikeastaan ainoa huono puoli paskasikoinakin tunnetussa joukossa oli se, etteivät he riko ajoneuvojaan. Mutta sitten vielä tutustuimme paremmin kärkijoukkueen johtajaan ja valinta oli selvä.
M.L -Jep, sarjan esittämisen jälkeen lutnaantti Moistista tulee uusi Koskela ja
naisten märkä uni.

A.P -No millaisia asioita pääsemme näkemään tässä uutussarjassa?
M.L -Minun vastuulla oli työajan materiaalin leikkaaminen sarjaan ja töitä kyllä riitti.
Partioita, paikalisten kohtaamista, poliisibriiffejä, jouha-harjoituksia, yhteispartioita irlantilaisten kanssa, ammuntoja jne. Joka jaksoon riitti jotain uutta. Uudenvuoden jakso oli ehkä henkilökohtainen suosikkini.
M.R -Ja sitten tietenkin vapaa-aika, senkin leikkaamisessa riitti tekemistä. On joukkueiltaa, itsenäisyyspäivää, joulua, ylioppilasjuhlia, päiväretkiä Skopjeen ja ihan tavallisia messi-iltoja. Ihan arjen pikkutapahtumissakin riitti matskua enemmän kuin BB:ssä. Oli Lörtsyn ja Rystyn tupakkalakkoa, Kessun ja Blondin parisuhdedraamaa, ompeluseuran kokousta, Pömpön avautumista leffan juonen paljastumisesta jne.
Heti alussa on paljon draamaa ja tunteita kun vanhemmat rauhanturvaajat kotiutuu ja uudet tuntemmattomat astuvat remmiin. Siinä sitten tutustutaan ja ystävystytään, samalla kun uudet oppivat kaikkea uutta ja jännää. Noita asioita on vähän vaikeaa selittää etukäteen, kun se maailma on niin ainutlaatuinen ja niin räikeässä kontrastissa Suomen arjen kanssa. Alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä leiriin päiväkirjahuone, mutta huomasimme nopeasti että rakentava vittuilu on tässä ympäristössä niin avointa, ettei sellaista tarvittu.

A.P -Miten puolustusvoimat sitten suhtautuivat ohjelman tekoon?
M.R -Todella hyvin! He olivat siellä vähän huolissaan rauhanturvaajiksi hakeutuvien määrän laskusta ja olivat innoissaan kun näytimme Kärkijoukkueesta sekä työpuolen, että ei niin vakavan vapaa-ajankin. Aika vapaat kädet saimme tuotannossa. Tai no, ei nyt ihan kaikkea voinut näyttää.

A.P -Uskotteko että sarjasta tulee suosittu?
M.L -Ehdottomasti! Ei tätä muuten tehtäis! Olemme tehneet pilottijaksolla kohderyhmätutkimusta ja vastaanotto oli lähes kaikissa todella positiivinen. Suomalaisten rauhaanturvajien elämä Kosovossa on sen verran monipuolista, että jokaiselle löytyy sarjasta jotain omaa.
M.R -Niin, olemme ja aloittaneet DVD-materiaalin kokoamisen. Ekstroihin tulee mm. jo sarjan mainoksista osittain tutuiksi tulleet Jakun parhaat huutelut, Nahkakaulimen ADHD-kohtaukset, kooste Kepin taistelusta laihuutta ja köyhyyttä vastaan, Bogin taktisuuskoulu, Palotunturin aloittavan päivystävän upseerin opas, Lörtsyn ja mutateiden hellimmät yhteiset hetket, todella lyhyt koosta Hima-ahon positiivisista kommentteista ja Allun parhaat naisjutut. Ja tietenkin paljon muuta.
M.L -Mikko paljasti nyt ihan liikaa, mutta muistakaa katsoa subia syksyllä, takaan, että jäätte koukkuun.