keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Ikiliikkuja? Se on keksitty aikoja sitten

Talouskriisi sen kun jatkuu, eikä kenelläkkään ole enää kivaa. Venäjä on jatkanut Yhdysvaltojen syyttelyä talouskriisistä. Hallituksen mielestä kaikki heidän ongelmat ovat sieltä peräisin. Syyttelyyn onkin hyvä syy, koska ruplan kurssi on menossa alas ja kovaa. Putinin suosio on perustunut pitkälti talouden vakauteen, mikä on melkeinpä ainoa asia mitä venäläiset valtapitääviltä haluavat. Miettikää nyt, synnyt Neuvostoliitossa 70-luvulla ja elämääsi ensimmäiset 20 vuotta inflaatiota ei ole. Metromatka maksaa kolme kopeikkaa ja leipä vähän enemmän. Tuotteiden hinnat eivät yksinkertaisesti muuttuneet ja ainoa "shoppailuun" liittyvä vaihtelu oli kuinka monta tuntia saat odottaa jonossa, jotta saat samanlaiset kumisaappat kuin kaikilla muillakin. Se oli sitä vakautta. Sitten Neuvostoliitto hajosi ja uudestaan itsenäistyneet maat keksivät palauttaa oman valuutan. Kaikki ruplat rynnivät ainoaan maahan jossa se oli vielä käytössä - Venäjälle. Venäjän talous oli aika paljon pienempi kuin Neuvostoliiton, joten rahan arvo romahti. Teollisuuskaan ei viitsinyt valmistaa mitään, koska inflaatio oli niin nopeaa. Miksi tehdä auto ja myydä se tonnilla, kun huomenna siitä saa kaksi, ja ylihuomenna neljä? Rahanmäärä kasvoi ja tavaroiden määrä väheni ja inflaatio kiihtyi entisestään. Tämä siis sen jälkeen kun olet tottunut elämään todellisuudessa kun mikään ei muutu. Niinpä kaikki ihmiset menettivät säästönsä ja menettivät ne vielä uudestaan 1998. Vertailussa Suomen lama näyttää kulutusjuhlalta. Valtion omistama ja pyörittämä suunitelmatalous katosi, mutta ihmisille jäi jotain kollektiivista muistoksi - trauma.

Viime vuosina Venäjän taloudella on mennyt oikein mukavasti. Öljy oli kallista, samoin kuin muut raaka-aineet. Taloutta siirettiin takaisin valtion hallintaan ja voitot kerättiin keskuspankin holviin. Vuoden alussa Venäjällä oli maaiman kolmanneksi suurin ulkomaanvaluuttavarasto. Luulivat varmasti, että näin jatkuu ikuisesti. Kuka välittää huonosta infrastruktuurista, heikosta koulutuksesta ja olemattomasta teollisuustuotannosta kun rahaa tulee silti rekkalasteittain jatkuvasti? Sitten tuli iso paha talouskriisi. Öljyn hinta laski kolmasosaan kesän huipusta. Kaikkien muidenkin raaka-aineiden hinnat laskivat. Venäjän talous on hyvin yksipuolinen, se perustuu pelkästään raaka-aineiden vientiin. Kukaan ei halua ostaa ruplia muuhun tarkoitukseen kuin ruplamääräiseen raaka-ainekauppaan ja hintojen laskiessa ruplia tarvitaan siihen paljon vähemmän. Niinpä ruplan kohtalo oli heikentyä. Venäjän valtio ei kuitenkaan voi antaa ruplan heikentyä, koska kotimainen tuotanto on olematonta eli suurin osa kulutustavaroista tuodaan ulkomailta. Jos rupla heikkenee, hinnat nousevat kaupoissa saman verran. Kansa kokee ikäviä nostalgisia hetkiä kun säästöt häviävät ja elintaso laskee. Saattavat jopa pohtia, ettei Putin olutkkaan Jumalan poika. Ei sellaista voi sallia. Niinpä Venäjän keskuspankki alkoi palauttamaan keisarille sen mikä hänelle kuului, ostivat valuuttavarastoillaan ruplia takaisin. Kansantalouden lait ovat kuitenkin yhtä anteeksiantamattomia ja joustamattomia kuin fysiikan lait, ja varastot hupenivat hyvin nopeasti. Keskuspankin on nyt pakko antaa ruplan pudota, mutta mielellään siten, että kansa ei huomaa, eikä ala vaihtamaan sukanvarsisäästöjään euroiksi ja dollareiksi, koska se vain kiihdyttää alamäkeä. Niinpä keskuspankki devalvoi parhaillaan ruplaa viikko kerrallaan muuttamalla valuuttakoria johon rupla on sidottu: Keskuspankki päättää minkäarvoinen ruplan täytyy olla suhteessa tiettyihin valuuttoihin ja tekee tukiostoja tai myyntejä siihen päästäkseen, joten oikeasti rupla ei ole "sidottu" mihinkään, se on vain kiva sana, joka lisää luottamusta. Kyllä se veneen köysin irtoaa kun on tarpeeksi kova myrsky. Viime viikolla ruplan anettiin laskea prosentin, samoin tehdään luultavasti lähes joka viikko muutaman seuraavan kuukauden ajan. "Ai katsos, se laski prosentin. No ei se ole paljoa, ei mitään hätää." Hidaskin devalvointi vaatii sen verran valuuttaa, että Venäjä on päättänyt siirtää puutullien käyttöönottoa vuodella. Toiseksi suurimassa ostajamaassa eli Suomessa metsäteollisuus on jo sopeutuksensa tehnyt joten se ei täällä paljoa vaikuta, mutta Kiina varmasti jatkaa puun ostamista. Koko puutullitapaus on kuitenkin erinomainen esimerkki miksi yritykset eivät halua siirtää tuotantoaan Venäjälle: Valtion kontrolli on taloudessa suuri, valtion päätöksiä ei pysty ennakkoimaan ja kun jokin päätös on tehty on kokonaan eri tarina pannaanko laki käytäntöön. Rulettipöydässä on samanlaiset riskit, mutta säännöt eivät sentään muutu jatkuvasti.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa on toinen ongelma, käteistä ei tunnu olevan. Yleensä USA:n keskuspankki painaa rahaa pari prosenttia olemassaolevan rahan määrästä, saman verran kun talouden kasvu. Tämä ei aiheuta inflaatiota ja kaikki ovat ihan tyytyväisiä. Tänä syksynä setelipainossa on kuitenkin tehty runsaasti ylitöitä. Seteleitä on painettu 80% jo olemassa olevan rahan määrästä eli käteistä dollaria on nyt lähes tuplasti enemmän kuin vielä keväällä. Periaatteessa nyt pitäisi käydän niin kuin Zimbabwessa kävi, inflaatio nousee kaksi tai kolminumeroiseksi luvuksi. Mutta ei, yritykset ja pankit pitävät tällä hetkellä käteisestään kiinni kuin sukeltaja happipullostaan. Pankit eivät haluaa antaa lainaa kenellekkään, koska kuka tahansa saattaa mennä konkurssiin. Yleensähän pankit pitävät kymmenesosan tallenutusta käteisestä holvissaan ja lainaavat eteenpäin rahaa, jota ei ole olemassa ja moninkertaistavat näin ollen kierrossa olevan rahan määrän kaksinkymmenkertaiseksi suhteessa käteisen määrään. Mutta, koska tällä hetkellä kukaan ei lainaa kenellekkään tämä kerroin on paljon pienempi ja inflaatio ei kiihdy. Voimme vain arvailla mitä käy kun kaikki rauhoittuvat ja talous pyörii niinkuin aikaisemminkin. Jos USA:n keskuspankki ei ala "imuroimaan" rahaa takaisin, meillä on valmisteilla seuraava kupla.

USA:n autoteollisuus elää parhaillaan keskällä tätä lainanotto-ongelmaa. Kuluttajat pelästyivät neljän dollarin bensiinin hintaa kesällä ja haluavat nyt muutenkin edullisempia ja taloudellisempia pieniä autoja. Pick-up:t ja katumaasturivat eivät käy enää kaupaksi ja amerikkalaiset autotehtaat eivät mitään muuta oikein osaa tehdä. He ovat aina keskittyneet vain kotimaan markkinoihin ja nyt heidän pitäisi muuttaa mallistoaan ja tuotantoaan vastamaan nykyistä kysyntää. Se vaatii paljon rahaa ja sitä ei nyt ole tarjoilla. Kun kukaan muu ei anna, niin tänään he kävivät pyytämässä kongressilta pelastusta. Obama on jo pyytänyt Bushilta, että autoteollisuudelle myönettäisiin usean kymmenen miljardin dollarin tukipaketti, jotta kotimaiset teollisuustyöpaikat säilysivät. Tämä ei voi odottaa, koska General Motors, Chrysler ja Ford ovat konkurssikypsiä ja heillä on elinaikaa muutamia viikkoja. Ajatus pelastuspaketista on kaunis, muttei ole tämän päivän maailmasta. Enää ei ole olemassa amerikkalaisia tai japanilaisia tai eurooppalaisia autoja. Jokaisella firmalla on alihankintaa, joka mantereella. Japanilaisetkin autonvalmistajat kokoavat autonsa jenkeissä, koska se on maailman suurin markkina-alue ja sen kuluttajien mieltymykset täysin poikkeavia muun maailman kanssa. Menkää vaikka huviksenne katsomaan netistä jonkun japanilaisen automerkin tarjontaa jenkeissä ja verratkaa mitä ne tarjoavat Suomessa. Ei paljoa yhtäläisyyksiä löydy. Niinpä kaikki pelastuspaketit ovat vain veronmaksajien rahojen siirtoa tehtaille, jotka tekevät paskoja autoja joita kukaan ei halua.

"Change" sanoi Obama ja nimesi ulkoministeriksi, oikeusministeriksi ja puolustusministeriksi ihmisiä, jotka ovat viettäneet Valkoisessa Talossa kahdeksan vuotta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti