Venäjän uutiskatsaus - viikko 21

Olen päättänyt ottaa kesäharrastukseksi kirjoittaa kerran viikossa pienen uutiskatsauksen Venäjästä. Uutisia, joista suomalainen media kirjoittaa ylimalkaisesti tai jotka se jättää kokonaan huomioimatta. Yritän taustoittaa uutisia ja kertoa lyhyesti, mistä niissä on kyse. Tavoite on julkaista uusi teksti joka viikko, maanantai-iltaisin.

Tällä viikolla kolme uutista kiinnitti huomioni:

1. Savchenkon vapauttaminen - vankien vaihto Ukrainan ja Venäjän välillä
2. Pääministeri Medvedevin ja eläkeläisen keskustelusta tuli internet-meemi
3. Venäjän velkakirjojen liikkeellelasku

Savchenkon vapauttaminen - vankien vaihto Ukrainan ja Venäjän välillä

Viikon suurin uutinen oli ukrainalaisen lentäjän Nadezhda Savchenkon vaihtaminen kahteen venäjän armeijan upseeriin, jotka olivat jääneet vangeiksi Ukrainassa. Savchenko tuomittiin 22 vuodeksi vankilaan kahden venäläisen tv-toimittajan murhasta. Venäjän syyttäjän version mukaan Savchenko oli kiivennyt 40 metriä korkeaan puhelinmastoon, havainnut kiikareillaan toimittajat 3 kilometrin etäisyydeltä ja tilannut tykistötulta heidän päälleen. Myöhemmin hän joutui separatistien vangiksi, jotka kuitenkin päästivät hänet vapaaksi. Vapauduttuaan Savchenko tekeytyi pakolaiseksi ja ylitti Venäjän rajan.

Edellä kerrottu versio on tietysti räikeä vale. Kuten teletunnistetiedot ja separatistien ottama kuvamateriaali paljastavat, Savchenko jäi vangiksi tuntia ennen toimittajien kuolemaa. Ja vaikka hän olisi toiminut tulenjohtajana, hän olisi tähdännyt toimittajien vieressä oleviin separatistien miehistönkuljetusvaunuihin (toimittajien viimeiset hetket tallentuivat tälle videolle). Toimittajien kuolemalle piti saada syyllinen, ja Venäjä päätti kaapata näytösoikeudenkäynnin päärooliin tämän nuoren naisen. Oletuksena todennäköisesti oli, että hän murtuisi helpoiten paineen alla ja tunnustaisi teot.

Savchenko paljastui kuitenkin hyvin voimakastahtoiseksi henkilöksi. Hänet valittiin poissaolevana Ukrainan parlamenttiin ja tapaus alkoi saada myös maailmanlaajuista huomiota. Sisäpoliittiseksi teatteriksi tarkoitettu prosessi muuttui yhä enemmän ulkopoliittiseksi taakaksi. Venäjä päätti antaa Savchenkolle tuomion joka tapauksessa, jotta häntä voisi käyttää vaihdannan välineenä. Panttivankien ottaminen on Venäjälle luonnollinen osa keinovalikoimaa, ja sitä on aikaisemmin käytetty niin virolaisiin poliiseihin kuin opposition johtajien sukulaisiin.

Alunperin Venäjä yritti ilmeisesti neuvotella Yhdysvaltojen kanssa vaihtakseen Savchenkon asekaupasta tuomittuun Viktor Boutiin. Voimme vain spekuloida miksi tämä asekauppias tuntuu olevan niin tärkeä Venäjälle, mutta joka tapauksessa neuvottelut päättyivät tuloksetta. Savchenkosta oli kuitenkin päästävä eroon, joten heidät vaihdettiin lopulta viime viikon keskiviikkona kahteen venäläiseen sotilaaseen. Tavan mukaisesti Venäjä ei tietenkään tunnustanut, että he suorittivat alueella jotain tehtävää, vaan nämä kaksi sotilastiedustelun upseeria olivat pitkällä lomalla lähteneet leikkimään sotaa Itä-Ukrainaan. Savchenko palasi kotiin sankarina, jota oli vastassa satoja ihmisiä ja toimittajia. Venäläiset sotilaat palasivat tyhjälle lentokentälle, jossa vastassa olivat ainoastaan heidän vaimonsa. Paikalla oli muutamia toimittajia, mutta he eivät saaneet esittää kysymyksiä. Vapautettujen synti oli se, että he olivat alunperin myöntäneet olevansa Venäjän sotilaita ja jääneensä kiinni sotilastehtävän aikana. Sellaisia maanpettureita ei Venäjän valtamediassa juuri juhlita.

Pääministeri Medvedevin ja eläkeläisen keskustelusta tuli internet-meemi

Viikon hauskin uutinen tapahtui maanantaina kun pääministeri Medvedev oli matkalla Krimillä. Toimittajan kamera oli tallentanut Medvedevin keskustelun eläkeläisen kanssa joka valitti eläkkeiden korotusten olleen liian pieniä. Pääministerin vastasi: “Rahaa ei ole. [Eläkkeiden] indeksiä ei olla korotettu missään. Mutta koittakaa pärjätä, kaikkea hyvää teille, hyvää mielialaa ja terveyttä”.

Medvedevin vastaus “räjäytti internetin” ja vastaus muuttui meemiksi. Sosiaaliseen mediaan ilmestyi tuhansia kuvia, joissa esimerkiksi veroilmoitus oli täytetty sanoilla “Rahaa ei ole, mutta koittakaa pärjätä!”.

Medvedevin kohtaaminen eläkeläisen kanssa oli täydellistä mediamateriaalia, koska se oli spontaani ja valmistelematon, mikä on harvinaista Venäjällä. Medvedevin vastaus oli kömpelö, koska osana Venäjän poliittista järjestelmää hän ei ole koskaan joutunut kampanjoimaan ihmisten keskuudessa ja vastaamaan hankaliin kysymyksiin.

Teknisesti ottaen Medvedev ei ollut edes oikeassa, eläkkeisiin on tehty 4 %:n indeksikorotus vuoden alusta, mutta inflaatio huomioon ottaen ne ovat pienentyneet noin 10 %:llä. Vastaukselle kuitenkin lähinnä naureskeltiin hyväntuulisesti: Harva lähti muistelemaan kuinka paljon valtion budjetista menee armeijan hankintoihin, kun yksi Venäjän johtohahmo oli kerrankin niin ihailtavan rehellinen.

Venäjän velkakirjojen liikkeellelasku

Viikon mielenkiintoisin talousuutinen oli Venäjän valuuttamääräisten velkakirjojen liikkeellelasku, ensimmäinen kolmeen vuoteen. Venäjä oli ilmoittanut jo vuoden alussa, että sen on tarkoitus laskea liikkeelle dollarimääräisiä velkakirjoja. Yhdysvallat neuvoi paikallisia pankkeja olemaan osallistumatta. Vaikkei Venäjän valtiolle lainaaminen ole sinänsä pakotteiden vastaista, se rikkoisi pakotteiden henkeä, koska rahat voitaisiin käyttää pakotelistalla olevien valtionyhtiöiden tukemiseen.

Amerikkalaiset pankit tottelivat, ja niin tekivät kaikkien muidenkin maiden pankit. Liikkeellelaskua ei saatu suoritettua maaliskuun aikana. Venäjä yritti neuvotella eurooppalaisten clearing-yhtiöiden kanssa, mutta hekin kieltäytyivät. Lopulta liikkeellelasku järjestettiin Venäjän valtion omistaman VTB-pankin kautta.

Liikkeellelasku alkoi yllättäen (yleensä valtiot kiertävät markkinoimassa velkakirjojaan etukäteen) maanantaiaamuna ja sen oli tarkoitus loppua samana päivänä klo 14. Liikkeellelaskua kuitenkin jatkettiin päivällä, koska ulkomaalaisten sijoittajien määrään ei oltu tyytyväisiä.

Venäjä oli aikaisemmin ilmoittanut, että sen tavoite on hankkia velkakirjoilla noin 3 miljardia dollaria. Jo maanantaina kysyntä ylitti 5,5 miljardia ja tiistaina kysyntä oli 6.3 miljardia dollaria. Venäjä kuitenkin myi vain 1,75 miljardin edestä, 1,2 ulkomaalaisille sijoittajille ja 550 miljoona kotimaisille pankeille. Velkakirjojen korko oli 4,75 %.

Se, että kysyntää riitti ei ole yllättävää: Venäläiset yritykset ja kotitaloudet eivät luota ruplaan ja säilyttävät rahansa ulkomaisessa valuutassa kotimaisilla talletustileillä. Pankeilla on siis paljon valuuttaa, joille ne tarvitsevat tuottoa. Kysymyksiä aiheuttaa se, miksi Venäjällä oli niin kova tarve saada ulkomaisia sijoittajia ja miksi lopulta otettiin vain 1,75 miljardia dollaria kun aiemmin puhuttiin kolmesta?

Aloitetaan ulkomaisista sijoittajista. Venäjän tavoite oli ilmeisesti koetella pakotteita ja osoittaa, että ulkomaiset sijoittajat ovat edelleen kiinnostuneita maasta. Skeptikko voisi todeta, että 4,75 % korko velattoman valtion 10 vuoden velkakirjalle on todella korkea, eikä näin ollen viesti luottamuksesta. Salaliittoteoreetikko voisi keksiä, että Venäjän ei ole tarkoituskaan maksaa velkojaan takaisin, ja ulkomaisille sijoittajille maksamatta jättäminen ei heikennä oman maan pankkijärjestelmää (itse en siis usko tähän). Sivullinen tarkkailija voisi kysyä, miksi Venäjän valtio omistaa 86 miljardilla dollarilla Yhdysvaltojen velkakirjoja. Miksi lainata vapailta markkinoilta 4,75 % korolla samalla kun säilyttää rahojaan pienemmällä korolla vieraan valtion velkakirjoissa. Venäjä mainitsee Yhdysvallat usein vihollisekseen, mutta tukee silti omalla rahallaan sen valtiontaloutta.

VTB:n edustaja kertoi, että eniten ulkomaisia sijoituksia tuli Iso-Britanniasta, sen jälkeen manner-Euroopasta, Aasiasta ja Yhdysvalloista. Lausuntoa on syytä epäillä, koska julkisuuteen ei ole annettu sijoittaneiden instituutioiden nimiä, joten tietoa ei voi tarkistaa. Miksi länsimaiset rahastot ottaisivat riskejä, joista Yhdysvallat on erikseen varoittanut? Pidän todennäköisempänä, että ulkomaiset sijoitukset ovat itse asiassa offshore-yhtiöiden kautta kierrätettyjä venäläisiä rahoja. Koska kysyntää oli tarpeeksi, Venäjän valtiolla oli varaa valita ne sijoittajat, jotka rahoituksen lisäksi tarjosivat mahdollisuuden pieneen propagandavoittoon.

Venäjä siis halusi 3 miljardia, sille tarjottiin 6,3. Se otti 1,75 ja sanoi liikkeellelaskua onnistuneeksi. Samalla VTB-johtaja antaa ymmärtää, että loput 1,2 miljardia dollaria laitetaan liikkeelle loppuvuodesta. Koko tapahtumaketju antaa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, joten jatkan aiheen seuraamista.