torstai 8. joulukuuta 2011

Venäjän vaalit - kusetuksen tilastollinen todentaminen

Laajenmpi englanninkielinen versio täältä: http://antonnikolenko.blogspot.com/2011/12/russian-legislative-elections-2011.html


Suomalainen media raportoi Venäjän parlamenttivaaleista tähän tapaan: Vaalit pidettiin, valtapuolue sai noin puolet äänistä, oppositio syytti vaaleja vilpillisiksi. Katsojalle jää epäselväksi kuinka vakavaa vaalivilppi on ja vaikuttiko se tulokseen. Venäjän tapauksessa konkreettisin ja raskain syytös vilpistä on se, että äänestysuurniin syötetään systemaattisesti tekaistuja äänestyslippuja. Tälläisestä käytännöstä on useita videoita youtubessa, mutta niidem voi aina väittää esittävän yksittäistapauksia. Jää epäselväksi ovatko nämä rikkomukset äänestystulokseen merkitsevästi vaikuttavia ja ovatko ne osa systemaattista vaalivilppiä. Olen tutustunut muutamaan venäjänkieliseen blogiin ja referoin nyt teille tärkeimmät kohdat, jotka tilastotieteen avulla osoittavat että Venäjän vaalit ovat hyvin kaukana reiluista. Ensinnäkin pohtikaamme äänestysvilkautta. Tietyn äänestyspaikan äänestysprosenttiin vaikuttavat monet tekijät, mutta kun kaikkien äänestyspaikkojen äänestysosuudesta tehdään kuvaaja, huomataan vanha tuttu normaalijakauma.
Kuvaajassa x-akselilla on äänestäneiden osuus ja y-akselilla äänestyspaikkojen määrä. Näkyvät kuvaajat ovat vasemmalta oikealle Meksikon parlamenttivaalit 2009, Puolan presidenttivaalien toinen kierros 2010, Bulgarian parlamenttivaalit 2009 ja Ruotsin parlamenttivaalit 2010. Normaalijakaumat eivät ole täydellisiä, mutta "pyrkimys" sitä kohtaan on selvä. Seuraavaksi vilkaisemme Venäjän vastaavaa kuvajaa vuodelta 2011:
Punainen viiva kuvaa normaalijakaumaa, joka muodostuu kauniisti aina 55% äänestysosuuden merkkiin asti. Tämän jälkeen paljastuu jännittävä ilmiö: äänestyspaikkoja joissa äänestäneiden osuus on 80-100% on huomattavan korkea, jopa korkeampi kuin äsken esitetyillä Ruotsin valtiopäivävaaleilla, joissa äänestysaktivisuus nousi 85%iin. Vilkaisemme vastaavia kuvaajia Venäjän 2000-luvun vaaleista:
Vaaleanruskea viiva: 2003 parlamenttivaalit, tummanruskea viiva: 2007 parlamenttivaalit, vaaleansininen viiva: presidenttivaalit 2004, tummansininen viiva: presidenttivaalit 2008. Huomaamme että ilmiö, jossa äänestysaktivisuus käyttäytyy oudosti, on ollut selvä jo aikaisemmin ja vahvistunut joka vaaleissa. Huomatkaa myös pienet piikit kohdissa 70%, 75%, 80% jne. Tämä voidaan selittää kahdella tavalla: Joko äänestäjät usealla äänestyspaikalla järjestäytyvät pyrkiäkseen tiettyyn tasaluku-äänestysprosenttiin tai sitten viranomaiset manipuloivat äänestystuloksia päästäkseen tiettyyn tavoitteeseen. On kuitenkin selvä, ettei vapaaissa vaaleissa kuvaaja käyttäytyisi tuolla tavalla. Se ei kuitenkaan vielä todista kuka on vilpin takana tai että siitä on hyötyä. Pohditaan seuraavaksi äänestysaktivisuutta ja tietyn puolueen kannatusta. Kuvittele meneväsi äänestyspaikalle äänestämään tiettyä puoluetta. Ovella sinulle kerrotaan että kyseisellä paikalla on käynyt äänestämässä jo 90% äänioikeutetuista. Tämä ei todennäköisesti saa sinua muuttamaan puoluevalintaasi. Intuitiivisesti ajatellen äänestysaktiivisuuden ei pitäisi korreloida sen kanssa mitä puolueita äänestetään (tulee kyllä mieleen pari kaukaa haettua poikkeusta, mutta yleisesti puhuen). Katsotaan taas kuvaajia:
Vasen kuva on Venäjän parlamenttivaaleista 2007 ja oikealla oleva Moskovan kuntavaltuuston vaaleista 2009. x-akselilla on äänestyspaikan äänestysaktivisuus ja y-akselilla on tietyn puolueen osuus äänestyspaikan äänistä. Jokainen piste siis kuvaa tietyn puolueen ääniosuutta jollakin äänestyspaikalla. Tummansiniset pisteet edustavat valtapuoluetta, Yhtenäistä Venäjää ja muut värit edustavat muita puolueita. Regressioviivoja ei ole piiretty, mutta näkee sen paljalla silmälläkin: Äänestysaktivisuus ei selitä muiden puolueiden kannatusta, mutta selittää suoraan Yhtenäisen Venäjän kannatuksen. Suomessakin toki usein puhutaan saako joku puolue kannattajansa liikkeelle. Toki esimerkiksi Vasemmistoliitolle on tärkeää että Kontulassa äänestää mahdollisimman moni. Mutta Yhtenäisen Venäjän kannatus on galluppien mukaan n. 40%, eli lähet puolet ihmisistä. Tuntuuko järkeenkäyvältä selitykseltä, että valtapuolue on palvelut heitä niin hyvin, että he eivät vaivaudu helposti uurnille äänestämään, vaikka puoluetta kannattavatkin. Ja sitten puoluepamput yrittävät eri alueilla aktivoida ihmisiä ja saavat hyvin erillaisia tuloksia aikaan väliltä 20%-100%, samaan aikaan kun opposition kannattajat ovat yhtä aktiivisia kaikkialla? Onko Venäjä niin "suvereeni demokratia" etteivät tavalliset tilastolliset lainalaisuudet siellä päde? Minun näkeemys on seuraava: Venäjällä on viimeiset kymmenen vuotta systemaattisesti väärenetty vaalitulos laittamalla satoja väärenettyjä äänestyslipukkeita vaaliuurnaan. Venäjältä puuttuu vapaa tiedonvälitys, oppositiopuolueita ei päästetä osallistumaan vaaleihin ja valtapuolueen kannatuksesta 5-15 prosenttiyksikköä on saatu vaaliväärennöksillä. Viimeinen kuvaaja näyttää Yhtenäisen Venäjän ääniosuuden äänestyspaikan annetuista äänistä tämän vuoden vaaleissa. Kuvassa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä äsken kerrottuun nähden. Se on enemmänkin Rorschachin musteläiskätesti sinulle: näkyykö kuvassa "äänestäjien näpäytys valtapuolueelle" kuten Suomen pääministeri vaaleja kommentoi vai näkyykö kuvassa Putin joka kusee äänestäjiä silmään?
Lähdeluettelo: http://lenta.ru/articles/2011/12/06/elections/ http://esquire.ru/elections http://eugenyboger.livejournal.com/4514.html

50 kommenttia:

  1. Olipas asiallisesti kirjoitettu blogipostaus.

    VastaaPoista
  2. Hieno tilastollinen todentaminen! Sitä tukee myös Gazeta.ru-sivujen karttakuva Venäjän vaalituloksesta (http://www.gazeta.ru/maps/elections2011/russia.shtml).

    Kartta Yhtenäisen Venäjän (Единая Россия) kannatuksesta ja kartta äänestysprosentista (Явка избирателей) ovat kuin kopioita toisistaan. Suurimmaksi osaksi äänestysprosentti on 50 % luokkaa ja myös Yhtenäisen Venäjän kannatus on maltillista. Mutta esim. Tshetsheniassa Yhtenäinen Venäjä sai 99 % äänistä ja äänestyprosentti oli huikea 93 %. Mordvassa Yhtenäinen Venäjä sai 92 % äänistä ja äänestysprosentti oli 91 %. Muutenkin kaikkialla, missä Yhtenäinen Venäjä sai suuren suosion, myös äänestysinto oli poikkeuksellisen vilkasta.

    Herää väkisin kysymys, miten muutamat alueet poikkeavat äänestysaktiivisuudessa niin paljon ja miksi juuri niissä Yhtenäinen Venäjä on niin suosittu. Olisikohan noilla alueilla laariin lisätty paljon äänestäjiä, jotka eivät oikeasti äänestäneet, ja merkitty heidän äänensä valtapuolueelle?

    Jari

    VastaaPoista
  3. Erinomaisen asiallinen kirjoitus. Kiitos!

    VastaaPoista
  4. Ei riitä, että Suomen media kirjoittaa Venäjän vaaleista neutraloivasti. Lukekaahan kaikki, minkälaista soopaa Suomi24:n keskustelussa levitellään samasta aiheesta: .

    VastaaPoista
  5. Ei riitä, että Suomen media kirjoittaa Venäjän vaaleista neutraloivasti. Lukekaahan kaikki, minkälaista soopaa Suomi24:n keskustelussa levitellään samasta aiheesta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10296568.

    VastaaPoista
  6. 1. Onhan noissa "äänestyspaikka vs. äänestäneiden määrä" graafeista poistettu outliereina hyvin pienet äänestyspaikat? (Jos sellaisia on.) Niissä saadaan joko tasaprosentteja tai hyvin isoja äänestysprosentteja helposti. Ja voisi kuvitella, että jossain Siperian lakeuksilla on äänestysalueilla kymmenen hengen kyliä kun taas Moskovassa äänestetään "normaalikokoisilla" äänestysalueilla.

    2. Ovatko äänestyspaikat heterogeenisiä? Vai äänestetäänkö Venäjällä esim. varuskunnittain, tehtaittain, valtionvirastoittain jne. Näissä ihmiset voisivat oikeastikin, ilman painostamista tai väärentämistä a) kannattaa enemmän tiettyä puoluetta b) kokea äänestämisen tärkeäksi.

    Toki uskon siihen, että Venäjällä tapahtuu merkittävästi vaalivilppiä - ei kai sitä nyt kiistä sinisilmäisinkään satunnaisinkaan havainnoitsija - mutta näillä tilastograafeilla, dataa tarkemmin avaamatta sitä ei _vielä_ voida todistaa.

    VastaaPoista
  7. Tiksa on oikessa, ainakin jakaumakritiikin osalta.

    Äänestysaktiivisuus vaihtelee alueittain. Lisäksi alueen oikean äänestysaktiviteetin ympärillä on kohinaa, ja sitä enemmän mitä pienemmästä paikasta on kysymys. Analogia: noppa äänestää kuutosta todennäköisyydellkä 1/6, mutta jos äänestyspaikka on pieni, välillä kaikki heitot äänestävät kuutosta, välillä ei mikään.

    Eli näin pienten paikkojen äänestysaktiivisuudet vaihtelevat enemmän. Lisäksi voi esiintyä äänestäjien klusteroitumista, ts. äänestäjät eivät ole toisistaan riippumattomia. Oikein pienen paikan äänestysaktiivisuus voi näin olla sata ihan hyvin sata, ainakin teoreettisesti.

    Pitäisi nähdä alkuperäiset tulokset normalisoimattomina lukumäärinä. Niistä saisi paremman mallin. Esim. äänestysaktiviteetti voisi olla beta-jakautunut, ja lukumäärät multinomiaaleja latenttien äänestysaktiviteettien ympärillä. Tästä estimoitaisiin beta-parametrit ja plottailtaisiin niitä.

    Huom: tämä oli tekninen kommentti, jossa ei oteta kantaa politiikkaan tai vaalivilppiin.

    VastaaPoista
  8. Sinänsä voisi olla mahdollista, että Siperiassa on äänestyspaikkoja jossa on kirjoilla vain kolme mummoa jotka kaikki käyvät äänestämässä Yhtenäistä Venäjää. Miten sitten on selitettävissä se, että vastaavaa ilmiötä ei ole esim. Meksikon vaaleissa tai Kanadan vaaleissa joka on samalla tavalla jakautunut isoihin urbaaneihin keskuksiin ja laajoihin erämaihin? Käytännössä ei ole mitään syytä olettaa että pienemmällä äänestyspaikalla aktiivisuus olisi suurempaa (tai pienempää) kuin isolla, se vain osuu tietyille tasaprosenteille jotka voivat olla isoja tai pieniä, mutta ei sinänsä vaikuta keskiarvoihin. Mielestäni käyrät osoittavat varsin selvästi että vaalitulos haisee Pietarista Vladivostokiin asti.

    VastaaPoista
  9. Vaikka pienia aanestyspaikkoja on paljon, ei tama muuta jakaumaa, koska pienten paikkojen jakaumien summa on kylla taas normaalijakautunut.

    VastaaPoista
  10. Anonyymin kommenttia yllä en ymmärtänyt. Jakaumaan nimenomaan vaikuttaa äänestyspaikan koko. Summa on normaalijakautunut? Kyllä, jos i.i.d. summattavia on paljon, mutta jakauma ei ole summa.

    Markus: äänestyspaikkojen kokojakauma Venäjällä ei välttämättä ole samanlainen kuin Meksikossa, jenkeissä tai Kanadassa. Ei Venäjän kulttuuri ja hallinto muutenkaan ole samanlaista. Pikkukylät tms. paikat voivat myös olla homogeenisempia mielipiteiltään, mikä on tavallaan sama asia kuin aiemmin mainittu äänestäjien riippumattomuusoletuksen rikkoutuminen (klusteroituminen).

    Joudun nyt helposti jonkinlaiseksi Venäjän vaalien puolueettomuuden puolustajaksi. Tätä roolia en halua. Korostan että kommentit ovat pelkästään teknisiä. Kommentoin siis puuttuvaa evidenssiä, en vaalivilppiä. Voi hyvin olla että evidenssi riittää mainituista ongelmista huolimatta.

    VastaaPoista
  11. Eri Venäjän alueiden tuloksia tarkastelemalla voidaan arvioida 1) demokratian tasoa alueella, 2) vallanpitäjien kontrollin tasoa ja 3) paikallisten vallanpitäjien tarvetta näyttää hyvältä Moskovan silmissä. Eli siis jos YV saa paljon ääniä ja tuloksissa on tilastollisia ongelmia se tarkoittaa että paikalliset vallanpitäjät haluavat muokata tuloksia ja pystyvät siihen. Kävin läpi Karjalan tasavallan äänestysaluejohtaiset tulokset (YV vain 32,3% äänistä) ja siellä, jos alle 15 äänestäjän (lähinnä jokilaivasto) alueita ei oteta lukuun, YV:n jä äänestysposentin välinen korrelaatio on jopa negatiivinen ja kokonaisuudessaankin vain heikosti positiivinen. Suurimmat ongelmat ovat autoritaarisesti hallituilla alueilla etelässä ja soin muualalkin, pienillä maaseutupaikkakunnilla ja myös Moskovassa jossa tulokset alueelta toiselle poikkevat todella paljon: siellä missä ei ollut raportoitu väärinkäytöksiä, YV sai keskimäärin vain 23% äänistä (koko kaupungin virallinen luku 46%), samoin siellä missä oli sähköinen äänestyskone YV ei saanut (Moskovassa) missään yli 31% äänistä. Konetta ei ole vielä opittu manipuloimaan yhtä hyvin.

    VastaaPoista
  12. Tämä blogikirjoitus pitäisi ehdottomasti julkaista myös englanniksi! Uskon, että analyysi kiinnostaa laajempaakin yleisöä.

    VastaaPoista
  13. Onko raakadataa jossain, miel. taulukkomuodossa?

    VastaaPoista
  14. 2. Ovatko äänestyspaikat heterogeenisiä? Vai äänestetäänkö Venäjällä esim. varuskunnittain, tehtaittain, valtionvirastoittain jne. Näissä ihmiset voisivat oikeastikin, ilman painostamista tai väärentämistä a) kannattaa enemmän tiettyä puoluetta b) kokea äänestämisen tärkeäksi.


    Hyvä kysymys.

    Mutta:

    Tsetseniassa - jossa tyytyväisyys Venäjän hallintoon tuskin on aivan sataprosenttista - yli 99% äänisti Putinin fasistipuoluetta.

    VastaaPoista
  15. Viidellä jaollisia tasaprosentteja (joiden kohdalla piikit ovat) varten vaalipiirien pienuus ei riitä, vaan äänestäjiä olisi oltava tasan 4, 5, 8, 10, 15, 20, ... Isommilla luvuilla ei ole enää kovin uskottavaa. Toisaalta jos pieniä piirejä on paljon, kai silloin olisi myös paljon 6, 9, 12 jne äänestäjän piirejä, jotka tuottaisivat muita kuin viidellä jaollisia piikkejä.

    Näin ollen mielestäni pienetkään vaalipiirit eivät selitä havaittuja piikkejä, ellei piirejä ole nimenomaan valittu em. kokoisiksi. Toisaalta piikit voisivat selittyä sillä jos osa aineistosta on ennen piirtämistä pyöristetty viidellä jaollisiin lukuihin.

    VastaaPoista
  16. Loistavaa soveltavaa tilastotiedettä! Tämä ansaitsi laajempaakin huomiota, myös englanniksi...

    VastaaPoista
  17. Niin, kuten tekstin alussa kirjoitin, tämä on referaatti, eli tiivistin alkuperäisten kirjoitusten sisällön lyhyeksi lukupaketiksi.

    Pieniä äänestyspaikkoja ei ole siivottu datasta pois. Alkuperäisten blogikirjoitusten kommenteissa viitataan vuoden 2007 vaalien yhteydessä käytyyn keskusteluun tästä, kahlaan nuo keskustelut jossain vaiheessa läpi ja yritän referoida teille senkin.

    Sillä välin halukkaat voivat leikkiä excelmuotoisella datalla: http://peregrins.com/elect/results.csv.gz

    VastaaPoista
  18. "Intuitiivisesti ajatellen äänestysaktiivisuuden ei pitäisi korreloida sen kanssa mitä puolueita äänestetään"

    2003 eduskuntavaalien tuloksista Helsingissä havaitsin seuraavaa: mitä suurempi äänestysprosentti, sitä pienempi PS:n, VAS:n ja SDP:n kannatus; mitä suurempi äänestysprosentti, sitä suurempi kokoomuksen kannatus.

    VastaaPoista
  19. http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/vaa/evaa/Eduskuntavaalit%20-%20tulokset%202003/Eduskuntavaalit%20-%20tulokset%202003_fi.asp

    VastaaPoista
  20. Täällä kanssa yksi lukija toivoisi englanninkielistä versiota tekstistä levitettäväksi Suomen ulkopuolelle...

    VastaaPoista
  21. Raakadata löytyy Venäjän aluueellisten vaalikomiteoiden sivuilta. Niihin linkki löytyy tästä: http://cikrf.ru/sites/
    Mene jokaisessa näistä kohtaan
    Выборы и референдумы ja siellä valitse Сводная таблица результатов выборов sieltä pääset piirien tasolle ja linkkejä klikkaamalla edelleen äänestysalueisiin. Tässä esim. Kostamuksen kaupunki:
    http://www.karel.vybory.izbirkom.ru/region/region/karel?action=show&tvd=100100028713320&vrn=100100028713299&region=10&global=1&sub_region=10&prver=0&pronetvd=null&vibid=2102000278180&type=233

    VastaaPoista
  22. Jos kyse olisi siitä, että on paljon hyvin pieniä äänestyspaikkoja, eikö näistä pitäisi todennäköisesti tulla vastaavia piikkejä myös matalan aktiivisuuden päähän?

    VastaaPoista
  23. Vielä peri kommenttia: Venäjän äänestysalueet ovat pääasiassa alueellisia. Osa voi olla varuskuntia yms. tai esim. laivoja joissa äänestetään ns. oteäänillä (samoin kuin Suomessa tehtiin 1960-luvulle asti), ennakkoäänestystä Venäjällä ei ole. Painostaminen äänestämään tietyllä tavalla on eri asia kuin tilastollinen väärentäminen, painostamisella ei pitäisi tulla tilastollisia piikkejä jollekin puoleille annetuissa äänissä tasakymmenprosenttien kohdalle. Tilastolliset poikkeavuudet ovat ääntenlaskennassa tapahtuvaa väärentämistä.

    VastaaPoista
  24. Loistavasti esitetty.
    Konkreettisestihan vaalivilppiä ei tilastoilla voi todentaa, mutta sen voi paljastaa!!

    VastaaPoista
  25. JSI,

    Vilppiä ei epäiltäisi mikäli puolueiden jakaumat olisivat samat, minkä olettaisi tapahtuvan jos jakauma johtuisi maantieteellisistä eroista. Tässä tapauksessa evidenssi vilpistä perustuu siihen että yhdellä puolueella on merkittävästi muista eroava jakauma.

    VastaaPoista
  26. Demokraattisissa vaaleissa jakauman huippu osoittaa suurinpiirtein valtakunnallisen äänestysprosentin. Venäjän tilastoissa näkyvästä poikkeamasta voidaan arvioida, että noin 13% valtakunnallisista äänistä oli joko etukäteen täytettyjä ääniä, tai muutoin tuloksiin aikaansaatua väärennystä.

    VastaaPoista
  27. Vaalitulosta korjailtiin myös ehdokasasettelulla: valtaapitäviä kritisoineista ihmisistä osa on vankiloissa, osa mullan alla, ja jäljellä olevien mahdollisuuksia asettua ehdolle vaikeutettiin sopivasti.

    VastaaPoista
  28. Muistuipa tuosta mieleen, että Medjeved kehotti niitä kuvernöörejä tekemään johtopäätökset, joiden alueella valtapuolueen tulos oli jäänyt heikoksi :)

    VastaaPoista
  29. Vale, emävale, tilasto ;)

    VastaaPoista
  30. Hyvin kirjoitettu. Kiitos! Kuvaajat eivät jostain syystä näy Chromella. Tai siis pienet kuvaajat näkyy, mutta kun klikkaa kuvaajaa, näkyviin tulee vain pisteet (ei akseleita ja tekstejä) mustalla pohjalla. Oisikohan syynä tiedostomuoto. gif tai png läpinäkyvällä pohjalla veikkaisin. Jos näin asia on helppo korjata. Export toiminnosta voi valita taustan värin useimmissa ohjelmissa.

    VastaaPoista
  31. Johan Bäckmanin yrityksiä olla keskustelematta tästä blogista löytyy täältä: http://www.facebook.com/esa.makinen/posts/171218742976341

    VastaaPoista
  32. Tunnettu Venäjä-kommentaattori Johan Bäckman käsittelee myös blogikirjoitustasi: http://www.facebook.com/esa.makinen/posts/171218742976341

    VastaaPoista
  33. Bäckman poisti kaikki omat vastauksensa tuosta Facebook-ketjusta. Ehti kyllä mm. sanoa että ei ymmärrä tilastotiedettä eikä osaa sanoa syytä tässä blogissa oleviin väitteisiin. Halusi että 3 tilastoasiantuntijaa käy analysoimassa väitteet. Ei suostunut vastaamaan, uskooko hän niihin, mikäli asiantuntijat sanovat vaalivilpin olevan todennäköisin syy. Suurimmaksi osaksi Bäckman yritti kääntää keskustelua muihin asioihin.

    VastaaPoista
  34. Jos jollain on tuosta ketjusta tallessa screenshot tms tallenne niin se olisi arvokasta kamaa.

    VastaaPoista
  35. Itseäni kiinnostaa tietää mikä oli puolueiden saama prosenttiosuus äänistä, jos oletetaan, että
    - normaalijakauma olisi "normaali" ja
    - kaikki ylimääräiset äänet on annettu valtapuolueelle.

    En itse osaa laskea datasta.

    VastaaPoista
  36. Englanninkielin versio: http://antonnikolenko.blogspot.com/2011/12/russian-legislative-elections-2011.html

    VastaaPoista
  37. Kunnon Screenshottia noista kommenteista ei ole mutta copy&paste löytyy täältä: https://www.facebook.com/esa.makinen/posts/10150508675507392

    Ikävä kyllä monet kommentit on niin pitkiä että eivät näy kokonaisuudessaan, lisäksi tuosta puuttuu loppuosa.

    VastaaPoista
  38. "Katsojalle jää epäselväksi kuinka vakavaa vaalivilppi on ja vaikuttiko se tulokseen."

    Vain jos ei tunne Venäjän historiaa tai hallintokulttuuria edes yleisellä tasolla.

    VastaaPoista
  39. Jos 53 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla, ja 13 prosentin äänet lisättiin vilpillisesti, saadaan tulokseksi, että noin joka viides eli 20% lasketuista äänistä oli väärennetty ( 100% * 13/66 ). Väärennyksillä saatiin äänestyslippujen määrää lisättyä 25 prosenttia ( 100% * 13/53 ).

    VastaaPoista
  40. Ääniä siis annettiin 125% äänestäneiden määrästä. Ja tulos oli:

    Yhtenäinen Venäjä            49,67
    kommunistit                  19,13
    LDPR-puolue                  11,66
    Oikeudenmukainen Venäjä      13,18
    Muut                          6,36
    Yhteensä                    100,00

    Josta saan:

    Yhtenäinen Venäjä            62,09
    kommunistit                  23,91
    LDPR-puolue                  14,58
    Oikeudenmukainen Venäjä      16,48
    Muut                          7,95
    Yhteensä                    125,00

    Ja ylimääräisten äänten poistamisen jälkeen:

    Yhtenäinen Venäjä            37,09
    kommunistit                  23,91
    LDPR-puolue                  14,58
    Oikeudenmukainen Venäjä      16,48
    Muut                          7,95
    Yhteensä                    100,00

    VastaaPoista
  41. Carnegie Center (amerikkalainen tutkimuslaitos) ennusti Yhtenäiselle Venäjälle yli 50% äänistä kyselyjen pohjalta- Siinä mielessä tulos ei näytä erovan paljoa virallisesta.

    VastaaPoista
  42. Todella mielenkiintoinen kirjoitus. Kiitos.

    VastaaPoista
  43. Kiitokset. Kumpa lehdissä edes joskus päästäisiin tällä tavalla asian ytimeen.

    VastaaPoista
  44. Raaka-datasta olikin jo linkkivinkki aiemmassa kommentissa. Myös tuolla linkatulla webbisivulla on linkki, josta saa downloadattua excelin.

    Ajoin nuo riviotsikot googletranslatorin läpi:
    Number of voters included in voters list
    The number of ballots received by the precinct election commission
    The number of ballots issued to voters who voted early
    The number of ballots issued to voters at the polling  
    The number of ballots issued to voters outside the polling station  
    The number of canceled ballots  
    The number of ballots in mobile ballot boxes  
    The number of ballots in the stationary ballot boxes  
    Number of invalid ballots
    Number of valid ballots
    The number of absentee ballots received by the precinct election commission
    The number of absentee ballots issued to voters at a polling station
    The number of voters who voted with absentee ballots at a polling station
    The number of the unused absentee ballots
    The number of absentee ballots issued to voters of the territorial election commission
    Number of lost absentee ballots  
    The number of lost ballots
    The number of ballots not recorded in obtaining
    1. Political party JUST RUSSIA
    2. Political Party "Liberal Democratic Party of Russia"
    3. Political Party "PATRIOTS OF RUSSIA"
    4. Political party "Communist Party of the Russian Federation"
    5. A political party "Russian United Democratic Party" Yabloko "
    6. All-Russian Political Party "UNITED RUSSIA"
    7. All-Russian Political Party "CASE RIGHT"

    VastaaPoista
  45. Kiitos Ilkalle. Kaipailinkin noita otsikoita. Tyhmä kun olin, en älynnyt käyttää googlea kääntämiseen... :(

    VastaaPoista
  46. Loistavaa!

    Mutta taitaa jäädä mieleen niin monen samankaltaisen muiston joukkoon, että aikalaisena sain todistaa, että valtakoneisto piti ihmisiä niin tyhminä, että antoi dataa vaaleista! Ennustan, että nämä olivat viimeiset vaalit Venäjällä, joista tilastotieteilijät saavat riittvästi dataa Tsaari NITUP I:sen aikana.

    Tutkija

    VastaaPoista
  47. NITUP I ja kaveri eivät tajua, että jopa (peli)korttihuijauksesta jää kiinni tosi nopeasti tilastomatikkaa osaavan ihmisen kanssa pelatessa. NITUP I ja kaveri pelaavat kansaa vastaan, jossa on miljoonia matemaatikkoja!

    Tutkija

    VastaaPoista
  48. Tiedoksi vain, tarkistin samalla menetelmällä Suomen eduskuntavaalit 2007 ja 2011. Kuva tässä: http://tinyurl.com/ckjhp47. Alkuperäisdata löytyy www.stat.fi. Tulos = Suomessa vaalit näyttävät kuvan perusteella reiluilta.

    VastaaPoista
  49. Saatko tarkistettua vielä, miten kannatus korreloi äänestysaktiivisuuden kanssa Suomen vaaleissa?

    Ainakin 2003 eduskuntavaaleissa Helsingissä korrelaatio on vahva: mitä suurempi äänestysalueen äänestysprosentti, sitä pienempi PS:n, VAS:n ja SDP:n kannatus; mitä suurempi äänestysprosentti, sitä suurempi kokoomuksen kannatus.

    VastaaPoista