It's economics, stupid

Partioni suuntasi tänään läheisen kaupungin toripäivälle. Myynnissä oli kaikkea: kännyköitä, feikkejä merkkivaatteita, astioita, työkaluja, mutta lähinnä vihanneksia. Sato on pitkälti korjattu ja on aika valmistautua talveen säilömällä vihanneksia. Kosovossa on lämmintä, mutta kuivaa, joten kasvi josta saa eniten kaloreita per kasteluun käytetty vesiyksikkö, eli paprika on paikallisten suosikki. Punaiset paprikat jauhetaan tahnaksi ja siitä tehdään ketsuppimaista ainetta. Keltaiset paprikat laitetaan suolattuun veteen, johon tulee myös valkosipulia ja etikkaa. Samalla tavalla säilötään lähes kaikki muutkin vihannekset. Näin tekivät myös vanhempani kun vielä asuimme Venäjällä. Koko syyskuun ja usein lokakuunkin he viettivät työnjälkeisen ajan keittiössä turvaten perheen ruokahuollon tunkemalla lasipurkkeihin kasvimaidemme sadon. Omasta mielestäni tämä oli tietenkin perseestä, koska televisio jäi silloin lapsenvahdikseni, eikä venäläinen tv-ohjelmisto tarjonnut siihen aikaan paljoa aihetta riemuun. Jos kesäuusinnat ärsyttävät teitä, kokeilkaa vaihtelun vuoksi katsoa vanhoja neuvosto-leffoja puolitoista kuukautta putkeen. Punainen lanka, minne katosit. Aivan, ne vihannekset.

Olemme täällä rauhanpakottamisjoukoissa aina yhtä huolestuneita omasta ja paikallisten ihmisten turvallisuudesta. Suuret massat pysyvät yleensä tyytyväisinä kun heillä on leipää ja sirkushuveja. Albaanien keskuudessa se huvi taitaa olla lapsien tekeminen ja sitä huvia ei kukaan voi heiltä kieltää. Leipä taas on kinkkisempi juttu. Maailmanlaajuinen elintarvikkeiden hintojen nousu näkyy toki täälläkin, koska kehittyneemmät markkinat kuten Kreikka, Bulgaria ja Makedonia ovat lähellä. Niin lähellä, ettei vihannesten vientiin tarvita kylmäkoneita. Se, että hinnat nousevat on meillä kyllä tiedossa. Sekin, ettei palkat nouse, koska aika harva edes saa palkkaa ja jos joku haluaisi korotuksen, ovella olisi sata halukasta samoihin töihin pienemällä palkalla, on meillä tiedossa. Epäilen, ettei muutaman kuukauden vanhassa valtiossa ole vielä kovin toimivia taloudellisen tilastoinnin instituutioita. Eivät ole saaneet väestölaskentaakaan aikaiseksi kahteenkymmeneen vuoteen. Siispä me, taloustutkimuksen osasto, jalkauduimme torille kyselemään hinnoista ja palkoista.



Yllä olevassa kuvassa näette isoja säkkejä, joissa on keltaisia paprikoita. Niiden hinta oli viime vuonna neljä euroa. Tällä hetkellä se on kolmea euroa suurempi, vaatimaton 75%:n korotus. Tämä otos ei ole täysin luotettava, koska paprikoiden kysyntä on juuri nyt talvivalmistelujen vuoksi hyvin korkealla. Kuukautta aiemmin ja kuukautta myöhemmin hinta on pienempi, mutta silti varmasti edellisvuotta kalliimpi. Porkkanoiden hinta on kuulemma pysynyt samana. Kaalin hinta on tänä vuonna laskenut, koska lähimarkkinat ovat olleet täynnä sitä, eikä vienti ole vetänyt viime vuoden lailla. Mutta pääsääntöisesti kaikkien vihannesten hinnat ovat nousseet. Kuvassa näkyvän rekan omistaja osti vihanneksensa paikallisiltä viljelijöiltä, jotka olivat nostaneet tänä vuonna hintoja. Vihannesmyyjä arveli, että viljelijät tienaisivat tänä vuonna enemmän. Hänkin nosti hintoja, mutta korkeammat hinnat laskivat kysyntää. Mies arveli, että tienaa tänä vuonna yhtä paljon kuin edellisenä, mutta sesonkia oli vielä jäljellä joten mitä tahansa saattoi tapahtua, hyvää tai huonoa.



Kaveri tässä kuvassa myi kanoja, joita hän kasvatti omalla farmillaan. Kymmenen euron hintaan hän lupasi teurastaa eläimen kaupan päälle. Suurin osa kanoista oli jo valmiiksi nyljetty ja toinen jalka haudassa. Harkitsin hetken ja totesin, että kymmenen euroa kaupunkilaisen uteliaisuuden tyydyttämiseksi oli ehkä liikaa, kun en sillä kuolleella kanalla olisi mitään tehnyt. Yksi asiakas osti kaksi kanaa ja niiden jalat sidottiin yhteen ja ojenettiin uudelle omistajalle. Ilmeisesti hän halusi pitää teurastamisen ilon itsellään. Kymmenen euron hinta oli kuulemma sama kuin viime vuonna, mutta sekin tulisi nousemaan kun Ramadan olisi ohi. Ilmeisesti Ramadan on viimeisimpiä islamilaisia perinteitä, joista osa paikallisista pitää edelleen kiinni. Kanan rehun hinta on noussut 50%. Kysyin miten hänellä on silti varaa myydä kanoja edelleen samaan hintaan ja hän kertoi nerokkaan ratkaisun: hän on nostanut kananmunapakkauksen hinnan puolestatoista eurosta kolmeen, vaatimaton sadan prosentin korotus. Voisin kuvitella sen olevan ihan fiksu ratkaisu. Aikaisemmin kanan hinnalla sai 6 2/3 kanamunayksikköä, nyt vain 3 1/3. Ihmiset vähentävät kanamunien kulutusta ja ostavat enemmän kanaa. Kanamunien tuotanto supistuu vastamaan uutta kysyntää.

Viimeiseksi menimme maataloustarvikekauppaan, koska eräs partion jäsen halusi viedä paprikansiemeniä kotiinsa ja kasvattaa "chilejä" joissa on makua. Toivottovasti kerrostalon naapurit eivät liiaksi ala ihmettelmään mihin kaveri tarvitsee neljän sadan watin lamppua ja kutsu poliisia käymään. Kauppias kertoi että valmistajat olivat nostaneet hintojaan keskimäärin 20% vuoden aikana ja hän oli vastaavasti nostanut omiaan saman verran. Tämä ei kuitenkaan johtanut tulojen kasvuun, koska kysynytä supistui. Ihmisten palkathan eivät ole muuttuneet miksikään. Vaikka suurin osa harrastaakin omatoimista viljelyä, niin ruuan hinnannousu ei näy kukkarossa, koska lähes kaikki ruoka menee oman perheen suihin.

En malttanut olla tekemettä kysyntä/tarjonta-mallia tästä. Y-akseli on H niinkuin tietyn peruselintarvikkeen hinta. X-akseli on M niinkuin määrä eli kuinka paljon elintarviketta myydään/ostetaan. Viiva k0 on kysyntä vuonna 07, eli kuinka paljon ihmiset haluavat tätä tiettyä peruselintarviketta eri hinnoilla kyseisenä vuonna. Koska inflaatio on nakertanut ostovoimaa, mutta nimellispalkat eivät ole muuttuneet se siirtyy vasemalle: Samoilla hinnoilla ostetaan vähemmän ko. tuotetta, koska rahaa täyttyy käyttää muuhunkin ja "kaiken muun" hinta on noussut. Tästä saadaan kysyntäkäyrän hinta k1 eli vuosi 08. Koska kyseessä on peruselintarvike, niin kysynyntä ei ole joustavaa: Kymmenen prosentin nousu hinnassa vähentää kysyntää vähemmän kuin kymmenen prosenttia.Siksi kysyntäkäyrä on niin jyrkkä. Viiva T0 on tarjontakäyrä tälle tietylle elintarvikkeelle. Koska tuotantopanosten hinta (siemenet, vesi, polttoaine jne.) on noussut, elintarvikkeen myyjä haluaa yhä korkeamman hinnan tuotteestaan ennenkuin suostuu myymään. Uusi käyrä on T1, joka kuvaa tarjontaa vuonna 08. Paikka, jossa kysyntä ja tarjonta leikkaavat toisensa kertoo kuinka paljon tuotetta ostetaan/myydään ja mihin hintaan. Laatikko, joka saadaan, kun piiretään tästä leikkauspisteesä viivat suoraan vasemalle ja alas on myyjän tulot, hinta x määrä. Kaavioon on piiretty laatikot K0 ja T0, sekä K1 ja T1 leikkauspisteille. Muutos laatikon pinta-aloissa vuoden aikana on merkattu suluissa olevilla plussa ja miinuksella. Joten huomaamme, että vuonna 08 hinta on korkeampi, kulutettu määrä on pienempi ja myyjien tulot laskevat. Kun katson kuvaani tarkemmin, huomaan, että hinta nousee vähemmän kuin kysyntä laskee joten jokin siinä kusee. Vaikea näitä on vääntää ilman kunnon tilastoja.

Mutta kuitenkin, mitä tämä tarkoittaa KFOR:lle? Sitä, että ihmisistä tulee vähemmän tyytyväisiä, vihaisempia toisin sanoen. Ja köyhempiä. Mitä siitä seuraa? Enemmän rikkollisuutta ja levottomuuksia, mikä taas tarkoittaa sitä, että meillä on isompi mahdollisuus osua tielle tai joutua jopa rauhoittelemaan Egyptin tai Haitin kaltaista ruokamellakkaa. Paikassa, jossa on levottomuutta jo ennestään, tämä voisi olla huolestuttavaa.

P.S En tiedä miksi tekstin alku on alleviivattu, mun tekniset taidot ei aina riitä tän blogin oikeaoppiseen käyttöön.